Myöhään lauantai-iltana päättynyt Katowicen ilmastokokous ylitti täpärästi sille asetetun riman. Pariisin ilmastosopimuksen säännöt jäivät kuitenkin osin auki eikä kokoukselta saatu vahvaa signaalia päästövähennyksien kiihdyttämisestä.

”Onko lupaus lisätä ilmastopolitiikan kunnianhimoa pelkkää sanahelinää?”

Kiista muutamasta sanasta heijastelee syvempää erimielisyyttä siitä, pitäisikö ilmastonmuutosta torjua aiempaa päättäväisemmin.

”Olemmeko todella häviämässä taistelun ilmastonmuutosta vastaan?”

Joulukuun ilmastokokouksessa päätetään, miten Pariisin juhlapuheet alle kahden asteen lämpenemisestä toteutetaan. Siitä tulee vaikeaa.

Kansallinen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka on paitsi hidasta ja vaaleista riippuvaista myös kaukana arjesta ja käytännön ratkaisuista.

Valtaosa kansainvälisten ilmastokokousten osallistujista ei osallistu varsinaisiin neuvotteluihin. Esimerkiksi Suomesta Bonniin on matkannut varsinaisten neuvottelijoiden lisäksi muun muassa toimittajia, tutkijoita, poliitikkoja sekä erilaisten etujärjestöjen edustajia.

Bonnin ilmastokokouksen asialista on täynnä etäännyttävää prosessipohdintaa. Huomio kiinnittyy siihen, mitä kokouksen ympärillä tapahtuu.

Maailman maat kokoontuvat vajaan kahden viikon kuluttua Saksan Bonniin pohtimaan, miten Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa jatketaan.

Suomi osallistuu vain tarkkailijana ensimmäiseen Pariisin ilmastosopimuksen osapuolikokoukseen. Ruotsi ja lähes 80 muuta maata ehti ratifioida sopimuksen ajoissa.

Vihreät kansanedustajat Satu Hassi ja Olli-Poika Parviainen ehdottavat, että Pariisin ilmastoneuvottelijoille myönnetään Nobelin rauhanpalkinto.

Pariisin ilmastosopimusta koskevat neuvottelut etenevät yhä takkuisesti. Saksan Bonnissa päättyneissä kaksiviikkoisissa neuvotteluissa ei juurikaan edetty asiakysymysten osalta vaan aika kului sopimusluonnoksen tekstinkäsittelyssä.

Ennen kokousta uskottiin, että viimeisistä REDD-mekanismia koskevista kiistoista päästään sopuun vasta joulukuussa Pariisissa – jos sielläkään. Nyt teksti on kuitenkin saatu valmiiksi ja se tarvitsee vain hyväksyä Pariisin kokouksessa.

Jo kolme neljäsosaa maailman päästöistä on jonkinlaisten päästösuunnitelmien piirissä, arvioi London School of Economics ja Grantham-ilmastontutkimuslaitos.

Meksiko jätti perjantaina oman sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimukseen, joka on määrä solmia ensi joulukuussa. Aiemmin omat sitoumuksensa ovat jättäneet Sveitsi, EU ja Norja.

Sveitsi aikoo sitoutua joulukuussa Pariisissa allekirjoitettavalla ilmastosopimuksella puolittamaan päästönsä vuodesta 1990 vuoteen 2030. Tavoite on siinä mielessä kunnianhimoinen, ettei maa ole vielä juurikaan vähentänyt päästöjään.

H-hetki on taas yksiä neuvotteluita lähempänä ja pöydällä on 38 sivuisen luonnoksen sijaan 86 sivua neuvottelutekstiä. Keinot ilmastokatastrofin välttämiseksi ovat yhä pöydällä.

Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka arvioi, ettei kokouksessa vielä avata kohti Pariisissa joulukuussa solmittavan ilmastosopimuksen kiperimpiä solmuja.

Uusi kampanja pyrkii pelastamaan lähes miljardi ihmistä köyhyydeltä vaikuttamalla New Yorkissa ja Pariisissa tänä vuonna järjestettäviin kokouksiin.

Liman ilmastokokouksessa käytettiin lauantaiaamupäivä puheenjohtajiston kompromissiesityksen käsittelyyn. Vajaan kolme tuntia kestänyt käsittely paljasti syvän jakolinjan, joka jakaa maat kahteen suureen leiriin.

Limassa käytävät ilmastoneuvottelut etenevät yhä tuskastuttavan hitaalla tahdilla. Puheenjohtajiston tekemä kompromissiesitys julkaistiin reilu vuorokausi sitten, minkä jälkeen sitä on käsitelty erilaisilla kokoonpanoilla.

Liman ilmastoneuvotteluiden viimeinen päivä käynnistyi kokoustiloja koskevalla keskustelulla, kun aamun neuvotteluihin varattu tila osoittautui liian ahtaaksi ja pieneksi.

Liman ilmastokokousessa saatiin torstai-iltana toivoa paremmasta, kun puheenjohtaja Manuel Pulgar-Vidal ilmoitti, että puheenjohtajisto tuo pöydälle päätösehdotuksen, josta on karsittu osapuolten tekemiä vaihtoehtoisia ehdotuksia.

Köyhimpien maiden ilmastotoimien tukemiseen vaadittava ilmastorahoitus on odotetusti yksi Liman kokouksen vaikeimmista ja kriittisimmistä kysymyksistä.

Ympäristöjärjestöt löytävät paljon hyvää maanantaina julkistetuista neuvottelupapereista, mutta kaikki suuret kysymykset olivat auki ministerien saapuessa neuvottelupaikalle.

Japanin mukaan muun muassa Indonesiaan kohdistuneissa hankkeissa on kyse siitä, että tuetaan puhtaampaa hiilivoimatuontoa likaisemman sijaan. Järjetöjen mukaan tällainen toiminta on hyvin lyhytnäköistä.

Maailman kaksi suurinta päästäjää, Kiina ja Yhdysvallat, kertoivat keskiviikkona sopineensa päästövähennyksistä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiina lupaa pysäyttää päästöjensä kasvun.

Suomi ajaa päästövähennysten kohdentamista myös EU:n köyhimpiin maihin torstaina alkavassa ilmastohuippukokouksessa.

<p>Yli sadan maan päämiehet kokoontuvat tänään tiistaina YK:n pääsihteerin koollekutsumaan ilmastohuippukokoukseen. Kokouksesta toivotaan vauhtia kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Vihreä Lanka seuraa kokousta Twitterissä.</p>

<p>Yhdysvaltain tavoittelema sopimus olisi vain ”poliittisesti” sitova velvoittaen maat raportoimaan oman ilmastopolitiikkansa etenemisestä kansainvälisesti, jolloin tavoitteistaan lipsuvat maat voidaan ”nimetä ja nolata”.</p>

Ennakkotietojen mukaan energiantuotannon päästöjä leikataan 25 prosenttia vuoteen 2020 ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Aiemmin Yhdysvallat on luvannut leikata päästöjään 17 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

<p>Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuivat viime viikolla Saksan Bonnissa. Ympäristöministeriön mukaan neuvotteluissa keskityttiin tulevan ilmastosopimuksen rakenteeseen sekä siihen, miten siitä tulisi neuvotella.</p>

<p>Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvittava rahoitus eivät juurikaan edenneet viikonloppuna päättyneessä Varsovan ilmastokokouksessa, joka venyi vuorokauden verran yliajalle. Pientä lohtua tarjosi sopu metsäkadon rajoittamisesta.</p>

<p>Valtaosa ilmastoneuvotteluihin osallistuvista maista marssi eilen keskiviikkona ulos ilmastorahoituksesta käytävistä neuvotteluista. Perjantaina päättyvissä neuvotteluissa on ollut muitakin vastoinkäymisiä.</p>

<p>Kaksiviikkoinen Varsovan ilmastokokous alkaa maanantaina. Kokouksessa on määrä neuvotella ilmastorahoituksesta sekä sopimuksesta, joka pitäisi solmia Pariisissa vuoden 2015 lopussa.</p>

<p>Jotta kansainvälinen ilmastosopimus saadaan suunnitelmien mukaisesti allekirjoitettua Pariisissa loppuvuodesta 2015, on luonnoksen oltava valmiina puoli vuotta aiemmin. Se tarkoittaa, ettei Varsovan ja Liman kokouksissa voida haaskata aikaa.</p>

<p>Kehitysmaille suunnatusta ilmastorahoituksesta sovittiin jo Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009. Rahoituksen ensimmäinen vaihe on kuitenkin nyt päättynyt eikä jatkosta ole sovittu muuta kuin, että rahoitus on 100 miljardia vuonna 2020.</p>

Greenpeace esittää 55 prosenttia Euroopan unionin yhteiseksi päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2030. Komissio on asettanut omaksi lähtökohdakseen vähintään 40 prosentin vähennyksen.

Yhdysvaltain kannattama malli sai kannatusta viime viikolla Saksassa pidetyssä kokouksessa. Maan pääneuvottelija Todd Stern uskoo, että vertaispaine saa maat tekemään riittävän suuria päästövähennyksiä.

<p>Kerryn valinta ulkoministeriksi on otettu innostuneesti vastaan ympäristöjärjestöissä, sillä häntä pidetään ilmastomyönteisenä poliitikkona. Kerry oli yksi muutama vuosi sitten kaatuneen ilmastolakialoitteen voimakkaimmista tukijoista.</p>

Ympäristöministeri Ville Niinistö vaati nykyistä suurempia päästöleikkauksia Suomen puheenvuorossa Dohan ilmastokokouksessa keskiviikkona: ”Keinot ja teknologiat ovat olemassa. Nyt on kysymys niiden ottamisesta käyttöön.”

<p>”Monista näyttää käsittämättömältä, että EU:lle riittäisi 2020 loppuun asti se, että se pysyttelee nykyisellä päästöjen tasolla”, sanoo Dohassa neuvotteluja seuraava Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Hakko.</p>

<p>Kehitys- ja ympäristöjärjestöt julkistivat tiistaina tavoitteensa vajaan kahden viikon kuluttua alkaviin Dohan ilmastoneuvotteluihin. YK:n ilmastokokouksessa on määrä käsitellä muun muassa Kioton ilmastosopimuksen ja kehitysmaille maksettavan ilmastorahoituksen jatkoa.</p>

<p>Saksa haluaa, että EU:n ympäristöministerien kokouksessa kesäkuussa käsitellään EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamista. EU on tällä hetkellä saavuttamassa sekä sille asetetut Kioto-tavoitteet että unionin oman vuotta 2020 koskevan 20 prosentin vähennystavoitteen.</p>

<p>Ympäristöjärjestö Greenpeace kannustaa maailman johtajia toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaikkei yksimielisyyttä saavutettaisi. Euroopan unioni antoi perjantaina yhdessä vähiten kehittyneiden maiden kanssa julistuksen, jossa vaaditaan jatkoa Kioton sopimukselle ja selkeää tiekarttaa uuteen ilmastosopimukseen.</p>

<p>Rikkaat maat, Suomi mukaan lukien, ovat laskemassa ilmastorahaston kehitysavuksi. Ilmastorahat otetaan siis käytännössä pois maailman kaikkein köyhimmiltä.</p>

<p>Yhdysvaltain ilmastoneuvottelija Todd Stern ehdottaa, että suurimmat päästöjen aiheuttajat voisivat sopia väliaikaisen ilmastosopimuksen, kunnes YK:n neuvotteluissa päästään kaikkia koskevaan yhteisymmärrykseen.</p>

Cancúnin ilmastokokouksessa toivo ilmastosopimuksesta heitettiin vuodella eteenpäin Etelä-Afrikkaan Durbanin kokoukseen. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kuitenkin heittänyt tuon toivon jo kaivoon.

<p>Kööpenhaminassa annetut ja Cancúnissa neuvotteluteksteihin kirjatut päästövähennystavoitteet eivät riitä. Niiden ja kahden asteen tavoitteen välillä on 5–9 gigatonnin aukko.</p>