Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Steve / Flickr (CC-BY)
Mukana muutoksessa. Firenze oli 1400-luvulla renessanssin kehto. Nyt se haluaa olla vahvasti mukana siinä muutoksessa, joka tarvitaan ilmastonmuutoksesta selviämiseksi.
Ilmastonmuutos kaatuu kaupunkien hoidettavaksi
22.2.2018 17.10
Suuret hyvin mukana
Eurooppalaisten kaupunkien ilmastositoumuksen lähes 7 000 allekirjoittajan joukossa ovat mukana kaikki EU:n suurimmat kaupungit kuten Lontoo, Madrid, Rooma, Pariisi ja Berliini. Pienen poikkeuksen muodostaa Romanian pääkaupunki Bukarest, josta sitoumukseen on liittynyt vain kaksi kaupunginosaa.
Myös Suomen suurimmat kaupungit ovat mukana toiminnassa. Suurimmat sitoumuksen ulkopuoliset suomalaiskaupungit ovat Pori ja Kuopio. Pienempiä suomalaisia kuntia ei toistaiseksi ole mukana, mutta ovet ovat avoinna kaikista pienimmillekin. Esimerkiksi Espanjasta ja Italiasta mukaan on lähtenyt useita kuntia tai kyliä, joissa on vain kymmeniä tai satoja asukkaita.
Pieni tanskalainen Sønderborgin kaupunki aikoo saada päästönsä nollaan seuraavan 12 vuoden aikana. Muun muassa asuntojen energiaremonteilla kaupungin päästöistä on saatu leikattua jo 38 prosenttia.
Mutta onko alle sadantuhannen tanskalaisen päästöttömyydellä mitään merkitystä?
”Olemme pieniä ongelman mittaluokkaan verrattuna, mutta voimme kokeilla erilaisia ratkaisuja, jotka voidaan sitten skaalata suuremmiksi. Teemme esimerkiksi yhteistyötä kiinalaisten kaupunkien kanssa, ja ne ovat jo paljon suurempia”, pormestari Erik Lauritzen sanoo.
Hänen mukaansa Sønderborgin valtuusto päätti hiilineutraaliudesta vuonna 2007. Siitä lähtien se on ollut osa kaikkea päätöksentekoa. Päästövähennyksien ja energiansäästön lisäksi alueelle on syntynyt vihreän teknologian yritysten klusteri ja vieraita käy jatkuvasti kaikkialta maailmasta.
”Juuri tämän takia on tärkeää kokeilla uusia asioita”, Lauritzen sanoo.
Kaupungeissa asuu suurin osa ihmisistä ja niissä käytetään suurin osa energiasta. Niiden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri. Kansallinen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka on paitsi hidasta ja vaaleista riippuvaista, myös kaukana arjesta ja käytännön ratkaisuista.
Tänä vuonna pitäisi saada aikaan Pariisin ilmastosopimusta täsmentävä säännöstö. Tähän prosessiin on kutsuttu kommentteja myös kaupungeilta ja muilta valtiovetoisten neuvotteluiden ulkopuolisilta osapuolilta.
”Toivon, että kaupungit kertovat hyväksi havaituista käytännöistä, jotta niitä voidaan käyttää neuvotteluiden kunnianhimon nostamiseen esimerkkeinä siitä, mitä pitää tehdä”, sanoo YK:n ilmastoneuvotteluiden apulaispääsihteeri Ovais Sarmad.
Kaupungit tekevät jatkuvasti enemmän paitsi ilmastotekoja myös yhteistyötä. Eurooppalaisten pormestarien ilmastositoumus solmittiin kymmenen vuotta sitten. Mukana on jo tuhansia kuntia ja kaupunkeja.
Ajatuksena oli, että kaupungit voivat tehdä vapaaehtoisesti kovempia päästövähennyssitoumuksia kuin kansallisessa ilmastopolitiikassa. Samalla vähennetään ruuhkia, puhdistetaan kaupunki-ilmaa ja tehdään ihmisten elinympäristöstä terveellisempi ja viihtyisämpi.
Esimerkiksi Firenzessä on leikattu kaupunkiliikenteen päästöjä investoimalla raitiolinjoihin, pyörien ja autojen yhteiskäyttöön, sähköautotakseihin sekä jalankulun edellytyksien parantamiseen. Tavoitteena on tehdä kaikki kaupunkilaisten ehdoilla, jotta politiikalla on vankka tuki.
”On tärkeää, että asukkaat kokevat, että voivat vaikuttaa omalla käyttäytymisellään siihen, miten kotiseutu muuttuu”, Firenzen pormestari Dario Nardella sanoi tänään torstaina Brysselissä järjestetyssä sitoumuksen kymmenvuotisjuhlassa.
On arvioitu, että nämä paikalliset toimenpiteet kattavat lähes kolmanneksen EU:n vuotta 2020 koskevasta päästövähennystavoitteesta. Jo nyt sitoumuksessa mukana olevat alueet ovat vähentäneet omia päästöjään lähes neljänneksellä ja energiankulutustaan lähes viidenneksellä.
Kyse ei pelkistä päästövähennyksistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät konkreettisemmin juuri paikallistasolla.
Esimerkiksi Tanskan Sønderborgissa on jouduttu investoimaan viemäreihin lisääntyneiden sateiden vuoksi. Etelä-Euroopassa ongelma on usein päinvastainen. Kuumuus ja kuivuus johtavat vesipulaan. Siihen on myös vaikeampi sopeutua.
Ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete vakuutti omassa puheenvuorossaan, että komissio on kaupunkien tukena. Hän myös toivoi, että kaupungit voisivat vaikuttaa kansallisten hallitusten ilmastopolitiikkaan.
”Teillä on mahdollisuus nostaa hallituksenne kunnianhimon tasoa. Pitäkää painetta yllä”, Cañete sanoi pormestareille.
Hänen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman kaupunkien aktiivista osallistumista.
”Eikä tämä tapahdu vain Euroopassa, sillä olemme nähneet, miten amerikkalaiset kaupungit toteuttavat nyt Yhdysvaltain ilmastopolitiikkaa.”
Hänen mukaansa Kalifornian kuvernöörin, Trumpin ilmastopolitiikkaa vastustavan Jerry Brownin isännöimä ilmastohuippukokous ensi syksynä, on tärkeä mahdollisuus ilmaista tuki näille kaupungeille.
Suuret hyvin mukana
Eurooppalaisten kaupunkien ilmastositoumuksen lähes 7 000 allekirjoittajan joukossa ovat mukana kaikki EU:n suurimmat kaupungit kuten Lontoo, Madrid, Rooma, Pariisi ja Berliini. Pienen poikkeuksen muodostaa Romanian pääkaupunki Bukarest, josta sitoumukseen on liittynyt vain kaksi kaupunginosaa.
Myös Suomen suurimmat kaupungit ovat mukana toiminnassa. Suurimmat sitoumuksen ulkopuoliset suomalaiskaupungit ovat Pori ja Kuopio. Pienempiä suomalaisia kuntia ei toistaiseksi ole mukana, mutta ovet ovat avoinna kaikista pienimmillekin. Esimerkiksi Espanjasta ja Italiasta mukaan on lähtenyt useita kuntia tai kyliä, joissa on vain kymmeniä tai satoja asukkaita.
ilmastonmuutos ilmastoneuvottelut kaupungit päästöt liikenne
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
