MTK:n puheenjohtaja vastaa ilmastokritiikkiin

18.12.2019 11.18

Riikka Suominen

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo, miksi järjestön ilmastolinja vaikuttaa ristiriitaiselta.

Miten MTK:n linja on muuttunut kun tiedot ilmastokriisistä ovat tarkentuneet?

Maataloustuottajien maailmanjärjestön kokouksissa ilmasto on ollut ykkösteema jo 10 vuotta. Viljelijät raportoivat ihmeellisistä sääilmiöistä, on myrskyjä ja kuivuutta. Jos halutaan ruokkia maailman kasvava väestö, jotain pitää tehdä. Toisaalta Pariisin ilmastosopimus sanoo myös, ettei ruokaturva saa kärsiä ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Viestintänne ilmastoasioissa on ristiriitaista. Mistä se johtuu?

Ilmastokeskustelun ryöpsähtäminen Suomessa on ollut järjestölle, maatalousyrittäjille ja metsänomistajille hämmentävää. Se on voinut näkyä järjestön ulostuloissa.
Täytyy pitää mielessä myös YK:n kestävän kehityksen periaatteet. Jos painotetaan liikaa ilmastoa ja unohdetaan muut asiat, kansalaiset eivät hyväksy sitä. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pitää ottaa huomioon.

Miten suomalaisen maatalouden päästöjä pitää vähentää?

Tärkeintä on katsoa globaalisti. Jos valta annettaisiin hyväntahtoiselle ilmastodiktaattorille, niin hän todennäköisesti määräisi Suomen tuottamaan vähintään nykyinen määrä nurmea eläinten rehuksi.

Suomessa pitää lisätä kasvivalkuaistuotantoa, mutta se sopii vain Suomen parhaille viljelyalueille. Suurin osa Suomesta on heinä-Suomea. Kaikki lähtee yrittäjistä, joten kasviproteiinille pitää saada markkinat.

Maatalous aiheuttaa kymmeneksen Suomen ilmastopäästöistä. Miten maatalouden päästöjä pitää vähentää?

Maaperän päästöjä vähentämällä, hiilensidonnan tehostamisella ja korvaamalla maataloudessa fossiiliset uusiutuvilla. On karmea tilanne, että maatilat elävät keskellä uusiutuvia luonnonvaroja, mutta ovat riippuvaisia fossiilienergiasta. Pitäisi päästä muun Euroopan tasolle biokaasun tuotannossa ja käytössä. Hiilineutraali maatalous on realistista 15 vuoden sisällä.

Eikö MTK:n tavoite ole hiilineutraali maatalous vuonna 2030 eli jo 11 vuoden kuluttua?

Koko ajan kentällä koulutetaan ja tiloilla tehdään suunnitelmia karjan pidon suhteen. Ilmastoviisaat toimet näkyvät positiivisesti myös viljelijän kukkarossa.

Tärkeintä on tuottavuus. Jos kaksi lehmää, jotka lypsävät 5 000 litraa maitoa, korvataan yhdellä lehmällä joka lypsää 10 000 litraa, päästöt pienenevät. Tähän päästään jalostuksella ja ruokinnalla. Insinöörit voivat lisäksi kehittää tekniikkaa metaanin talteenottoon, mutta ne ovat kalliita ratkaisuita.

Turvepellot ovat maatalouden isoin päästölähde Suomessa. Miten niihin puututaan?

Niistä tarvitaan lisää tutkimusta. Jo nyt tiedetään että heinänviljely on turvepellolla yksivuotisia kasveja parempi, koska siinä ei käännetä maata. Vedenpinnan sääntely on teknologinen ratkaisu, mutta vaatii investointeja.

Ilmastolle tärkeintä olisi saada maatalouden kannattavuus säädylliseksi. Viljelijöillä on innostusta tehdä ilmastotyötä, mutta kaikki maksaa.

Nykyinen kotieläintuotanto vaatii turvepeltojen raivaamista. Mitä sille pitää tehdä?

Emme kannata uusien peltojen raivausta, mutta sitä ei saa kieltääkään. Noin 100 000 hehtaaria huonosti tuottavaa peltoa roikkuu viljelyssä, koska niille saa maataloustukea. Ne kannattaisi pistää kasvamaan metsää. Samalla on muistettava sosiaalinen kestävyys. Uskon, että suurin osa turvepelloista voidaan viljelytekniikkaa kehittämällä säilyttää.

Miksei isompaa osaa turvemaista voi metsittää?

Se on alueellisesti liian vaikea eikä tilojen elinvoimaa saa rapauttaa. Esimerkiksi Perhossa Keski-Pohjanmaalla on puolet turvemaita.

Se tarkottaisi kuoliniskua paikkakunnalle, joka on vahvaa maidontuotantoa aluetta. Pitää tuntea vastuuta alueista ja ihmisistä.

Mitä rakenteellisia uudistuksia tarvitaan?

Kotieläintalous ei ole itseisarvo, mutta Suomesa kilpailukykyisintä. Jos maitotilat vähenevät kuten nyt, niin vuonna 2100 meillä olisi vain 20 maitoilaa. Yrittäjät tekevät koko ajan päätöksiä ja siirtyvät kotieläintuotannosta kasvinviljelyyn. Ylivoimainen enemmistö suomalaistiloista on viljatiloja.

Toisaalta taloudellisesta tuloksesta melkein 80 prosenttia syntyy eläintaloudesta. Kokonaisuudessa iso muutos ei lähde maataloustuista vaan markkinoilta.

Miten suhtaudutte EU-komission ehdotukseen maataloustuista?

Rahaa pitää panna kehittämispolitiikkaan ja viedä ilmastotoimet tilatasolle.


Kannatatteko velvoittavaa hiilensidontaa, hiiliviljelylisää ja turvemaiden suojelua?

Hiiliviljelyn suhteen me neuvomme komissiota. Olemme sitoutuneet turvemaiden kehittämiseen mutta emme hyväksy viljelykieltoa. Tarvitaan investointeja vedenpinnan sääntelyyn ja kannustusta monivuotisiin kasveihin. Metsittämiselle annamme vihreää valoa.

Miten suhtaudutte trendiin, jossa siirrytään lihasta ja maidosta kasvituotteisiin?

Strategiamme tunnistaa trendin. Sen vastapainona ruuan kulutus, myös lihan ja maidon, maailmassa kasvaa. Vuonna 2050 maailman pitää tuottaa puolet enemmän ruokaa kun nyt. Jos suomalainen maito ja liha ovat kestävämpiä kuin kilpailijat, ne menevät kaupaksi.

Tarvitaan panostuksia kasviproteiineihin. Kauratuotteet ovat trendikkäitä Keski-Euroopassa ja maustekasvit on uusi juttu.

maatalouspolitiikka  mtk  maataloustuet  maatalous  turve  lihateollisuus  liha  maito