MTK:n kannattaa ilmastotoimia – mutta vain teoriassa

16.12.2019 16.29

Riikka Suominen

Alkuvuodesta alkaa maataloustuottajien etujärjestö MTK:n lihakampanja. Kyseessä on erityisesti nuorille kaupunkilaisille suunnattu viesti siitä, ettei suomalaisen lihan syöntiä kannata vähentää, vaikka olisi huolissaan ympäristöstä tai ilmastosta.

Tällaisissa ulostuloissa kiteytyy MTK:n ilmastoristiriita. Virallisesti järjestö on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kannattaa päästövähennyksiä. Käytännössä MTK jarruttaa ilmastotoimia ja tuntuu viestinnällään lähinnä yrittävän hämmentää tieteeseen pohjautuvaa politiikkaa.

Vihreä Lanka halusi selvittää, millaista ilmastolinjaa MTK oikeasti ajaa. Kysyimme asiaa viideltätoista asiantuntijalta ja etujärjestöltä itseltään. Haastatellut ovat tutkijoita, politiikan tuntijoita, järjestöjen asiantuntijoita ja viljelijöitä. Moni halusi puhua asemansa vuoksi nimettömänä.

On erittäin vaikea tietää, millaista ilmastopolitiikkaa MTK ajaa. Näin sanovat oikeastaan kaikki haastatellut. Etujärjestön ilmastokanta on ristiriitainen.

Virallisesti MTK on sitoutunut EU:n pysyviin päästövähennyksiin. Etujärjestön vuosi sitten julkaisema ilmasto-ohjelma haluaa Suomelta kunnianhimoisia ilmastotoimia, tunnistaa että lämpenemisen vaikutukset kohdistuvat maa- ja metsätalouteen ja asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin maatalouden vuonna 2030.

Ongelma on, että keinoja ilmastotavoitteisiin ei löydy. Marraskuussa Kalevassa puheenjohtaja Juha Marttila vastusti merkittävimpiä päästövähennyskeinoja: tuotantoeläinten määrää ei saa Marttilan mielestä vähentää, eikä peltoja laajasti metsittää.

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki muotoilee MTK:n ristiriidan näin:

”Arvostan sitä, että MTK:n johto on ymmärtänyt muutoksen välttämättömyyden. Mutta onko ymmärretty miten suuri vaadittu muutos on? Keinoja ei ole esitetty.”

Toinen haastateltu kutsuu järjestön viestintää putinmaiseksi: sanotaan yhtä ja tehdään toista.

MTK:n rooli on tärkeä, koska järjestö on merkittävä vallankäyttäjä. Se vaikuttaa politiikkaan viestinnällä ja tekemällä tiivistä yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Haastatellut kuvaavat keskustapuolueen, maa- ja metsätalousministeriön ja MTK:n maatalousrintamaa ”lähes symbioottiseksi”. Niinpä Suomen maatalouslinja noudattelee MTK:n linjaa. 

Tärkeä osa edunvalvontaa on päättäjien lobbaaminen. Erityisesti Suomen EU-politiikka on MTK:lla näpeissään. Työelämäprofessori Anders Blomin suomalaista lobbausta käsittelevä väitöskirja kertoo, että jo Suomen EU-jäsenyysneuvottelut käytiin osin MTK:n johdolla.

Blomin mukaan MTK on ylipäätään onnistunut yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa erinomaisesti.

”MTK on aktiivinen osapuoli ilmasto- ja ympäristökeskustelussa. Vaikka MTK on niissä puolustuskannalla, se on onnistunut hyökkäämään. Se on identifioinut poliittiset tavoitteensa ja onnistunut lanseeraamaan ne yleiseen keskusteluun.”

Poliittinen tavoite on pitää maataloustuet korkeina. Tuille ei myöskään hyväksytä uusia ehtoja.

Brysselissä MTK on aktiivisimpia suomalaislobbareita. Vuosina 2014–2019 MTK tapasi komissaari Jyrki Kataista enemmän kuin mikään muu suomalainen etujärjestö tai taho Elinkeinoelämän keskusliittoa lukuunottamatta.

Myös Helsingin Sanomien kesällä kokoaman selvityksen mukaan MTK on yksi ahkerimmista keskeisiä komissaareja ja heidän kabinettinsa jäseniä tavanneista tahoista.

Etujärjestön EU-lobbaus yltää myös metsä-, energia- ja ympäristöalojen edunvalvontaan.

Tällä hetkellä lobbaus on erityisen ajankohtaista, koska EU uudistaa maatalouspolitiikkaansa. Komissio haluaisi sitoa maataloustukiin käytetyt sadat miljardit eurot päästövähennyksiin. MTK vastustaa uudistusta. Se pelkää että uudistus lisää byrokratiaa.

”MTK on johdonmukaisesti lobannut ilmaston- ja Itämeren suojelutoimia vastaan”, sanoo kansanedustaja Satu Hassi (vihr.).

Haastateltu viljelijä arvioi, että tuottajien joukossa on merkittävä ryhmä edelläkävijöitä ja esimerkiksi luomutuotanto kannattaa hyvin. Jostain syystä maatalouskeskustelua määrittävät silti neliraajajarruttajat.

”Kotieläintilojen kannattavuus on heikkoa. Ne, joihin kolahtaa eniten, huutavat kovimpaan. Ehkä MTK siksi panostaa niihin”, arvioi viljelijä.

Hassi muistuttaa, että viljelijöissä on edistyksellistä porukkaa, jota kiinnostaa esimerkiksi hiilensidonta.

”Usein lobbausjärjestöt edustavat oman toimialansa vanhoillisinta ajattelua. Teollisuudessakin yksittäiset firmat olivat pitkään paljon etujärjestöjään edistyksellisempiä. Nyt etujärjestöjen kanta on muuttunut ja sama muutos tarvitaan maataloudenkin sisällä.”

Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan aktiivisesti yrittänyt vesittää EU:n maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristölinjauksia.

Lokakuussa vuodettu asiakirja osoitti, että Suomi vaatii heikennyksiä EU komission ehdottamiin vaatimuksiin ympäristötoimista, kuten viljelykierrosta, turvemaiden suojelusta ja talviaikaisesta kasvipeitteestä. Tämä on llinjassa MTK:n tavoitteiden kanssa.

”MTK:n pääargumentti on, että kun rahat vähenee, niin ei voi velvoittaa lisätoimiin”, sanoo Vihreän Langan haastattelema viljelijä.

MTK on nihkeä myös EU:n pyrkimykselle luoda kriteerit vihreille sijoituksille. Kriteereillä halutaan ohjata sijoitukset edistämään ilmaston- ja ympäristön suojelua. MTK:n mielestä kriteereistä tulee päällekkäisyyttä nykyjärjestelmän kanssa.

MTK suostuu ympäristötoimiin vain, jos niistä maksetaan nykytukien päälle. Se on vaikea yhtälö, kun EU:n maatalousbudjetti Brexitin myötä on kutistumassa.

”On outo tilanne että nykyinen ja edellinen hallitus pumppaavat maatalouteen rahaa, mutta tuille ei ole ilmastokriteereitä. Ei esimerkiksi ole laskettu että paljonko päästöjä maito- ja lihatuista syntyy tukieuroa kohden”, sanoo Langan haastattelema ilmastoasiantuntija.

Hänen mukaansa tilanne on sama kuin ympäristölle haitallisten tukien kohdalla. Lusikalla annetaan tukea uudistumiselle ja päästövähennyksille samalla, kun kauhalla lapataan rahaa naudoille, turvemaiden viljelyyn ja fossiilisten käyttöön.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Kyösti Arovuori on Mustreadin haastattelussa hämmästellyt Suomen visiotonta maatalouspolitiikkaa.

“Tämä [EU:n maataloustukiuudistus] antaa mahdollisuuden siihen, että tekisimme aktiivista maatalouspolitiikkaa sen sijaan, että se on tällaista passiivista ja reaktiivista, jossa koetetaan mahdollisuuksien mukaan säilyttää hallitseva tilanne”, hän sanoi haastattelussa. 

MTK:n ilmastojarruttelu on kummallista, sillä sen jäsenet kohtaavat lämpenemisen vaikutukset käytännössä. Toissakesänä kuivuus vei melkein puolet viljasadosta. Sitä edellisenä kesänä sadon veivät sateet.

Järjestö itsekin tunnustaa, että nykytoimilla lämpötila Suomessa on nousemassa yli viidellä asteella. Tällä olisi merkittävät vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.

Samaan aikaan MTK:n jäsenet ovat osa ilmastoratkaisua. Maatalousmaahan on mahdollista sitoa nykyistä enemmän hiiltä. Se ei edes maksa vaan vaatii ainoastaan tuottajilta uusia työtapoja.

Baltic Sea Action Groupin hiilensidontahankke on kiinnostanut viljelijöitä niin paljon, että mukaan mahtuvat sata koetilaa ilmoittautuivat viikossa.

Maatalouden osuus Suomen ilmastopäästöistä on 12 prosenttia. Maatalouden päästöt ovat laskeneet vain 0,3 prosenttia vuoden 2005 jälkeen, eikä maataloudelta jatkossakaan vaadita paljoa. Siinä missä liikenteen päästöistä pitää saada puolet pois vuoteen 2030 mennessä, maatalouden pitää leikata vain kymmenes päästöistään.

Yksi haastateltava pitää tätä MTK:n lobbauksen tuloksena, toinen sanoo että liikenteessä, samoin kuin esimerkiksi energiantuotannossa, on tarjolla maataloutta tehokkaampia teknisiä ratkaisuita vähentää päästöjä.

Joka tapauksessa maataloudenkin pitää muuttua, jos Suomesta halutaan hiilineutraali vuonna 2035. Lisähaastetta tavoitteeseen tuli marraskuussa, kun selvisi, että Suomen hiilinielut ovat paljon pienemmät kuin aiemmin on arvioitu. Se tarkoittaa, että päästöjä pitää vähentää enemmän ja että osa uusista vaatimuksista kohdistuu nimenomaan maatalouteen.

”Toki hallitus voi päättää, että annetaan lihansyönnin kasvaa ja vedetään sen sijaan päästövähennykset entistä kovemmiksi muualla”, sanoo Greenpeacen Sini Harkki.

Turvepellot ovat maatalouden pahin ilmasto-ongelma. Ne aiheuttavat noin kymmeneksen koko Suomen päästöistä. MTK vastustaa turvepeltojen laajaa suojelua ja metsitystä.

Langan haastattelussa puheenjohtaja Marttila vetoaa siihen että turvemaiden päästöt pitäisi ratkaista lisätutkimuksella ja tekniikalla.

Turvepeltoja raivataan, että saadaan tilaa levittää lantaa.

”Lihantuotannon ja kulutuksen vähentämisestä MTK ei ole edes valmis keskustelemaan. Se tuntuu olevan täysi tabu”, Greenpeacen Harkki sanoo. 

Lihan ilmastotaakka on MTK:lle vaikea pala. Luonnonvarakeskus Luke ehdottaa maidon ja lihan kulutuksen puolittamista tai supistamista kolmasosaan vuoteen 2050 mennessä. Jos eläinten määrä vähenisi, voitaisiin paljon päästöjä aiheuttavia turvemaita metsittää. Turvepellot ovat maatalouden pahin ilmasto-ongelma.

Iso osa Suomen viljasadostakin syötetään kotieläimille. Tuottajat pelkäävät että jos kotieläimiä on vähemmän, kysyntä vähenee ja viljan hinta putoaa.

Langan haastattelema asiantuntija ihmettelee, miksei MTK voisi siirtyä ajamaan kasvintuotannon etua, sen tuotanto-olosuhteita, tuotannon monipuolistamista ja markkinoita ja viljelyn kannattavuutta.

Tähän saakka Suomessa ei ole löytynyt rahoitusta erikoiskasvien kehitykseen.

”Onko MTK:n missään skenariossa mietitty, mitä jos lihan ja maidon kulutus nopeasti laskeekin ja kuluttajat siirtyvät kasvipohjaisiin tuotteisiin?” ilmastoasiantuntija pohtii.

Trendi näkyy jo. Brittiläinen finanssiyhtiö Barclays on arvioinut että kymmenen vuoden kuluttua kansainvälisestä lihamarkkinasta kymmenesosan haukkaavat kasvipohjaiset tuotteet.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa lehmänmaidon kulutus on laskenut niin paljon, että maan suurin meijeriyritys hakeutuu velkasaneeraukseen.

Isot elintarvikeyritykset, kuten Valio, tekevät nyt omia avauksia hiilineutraaliuden suhteen, eivätkä ole jääneet odottamaan MTK:ta.

”Yritykset, kuten Valio, järjestävät koodaustyöpajoja joissa ratkotaan turvemaiden hiiliongelmaa. MTK ei edes puhu aiheesta”, maatalousasiantuntija sanoo.

MTK:n ilmastoristiriita näkyy myös sen viestinnässä. Haastateltujen mukaan taktiikka on hämärryttää keskustelua ja viedä huomio lentämiseen tai kaupunkilaisten päästöihin.

”MTK puhuu hähmäisesti ja ylistää kaikkea suomalaista ruokaa. Se lyö korville kunnianhimoisia ympäristötiloja”, asiantuntija sanoo.

”Suurin ilmastoteko olisi, jos MTK auttaisi jäseniä muuttumaan, kun maailma muuttuu, eikä viestittäisi järjestönä että lihaa vähentävät on tuottajien vihollisia. Asenteiden muuttaminen on tärkeää”, sanoo maatalousasiantuntija.

MTK:n suurin ilmasto-ongelma on sen halu säilyttää kaikki nykyisellään. Järjestö kyllä puhuu jäsentensä tarjoamista ratkaisuista ilmastokriisin torjuntaan, mutta ei silti edistä niitä.

”Viljelijät ovat kiinnostuneita esimerkiksi hiilensidonnasta, mutta MTK lobbaa vanhan maailman tyyliin ja suojelee nykyisyyttä tulevaisuudelta”, sanoo haastateltu ilmastoasiantuntija.

mtk  maataloustuet  maatalouspolitiikka  ilmastonmuutos 

Tweet