Joulun henki haisee

13.12.2019

Auli Viitala

Minulla on huonoja uutisia. Joulupukki ei tuo lahjoja sillä perusteella, onko lapsi ollut kiltti vai tuhma. Lahjojen määrä ja laatu riippuu siitä, paljonko lapsen porukoilla on massia.

Köyhän perheen lapsi ei ansaitsisi vähemmän lahjoja, mutta hänelle on annettu tässä näytelmässä tuhmeliinin rooli. Tämä ei eroa millään tavalla siitä näytelmästä, jota näyttelemme muina vuodenaikoina, sillä köyhän lapsia hävettää tuon tuostakin ilman omaa syytä. Jouluna draaman kaari huipentuu.

Tätä on se kuuluisa ”meidän kulttuuri”, jota etenkin jouluisin kiivaasti puolustetaan.

Joulun kahdesta sankarista fanitan ehdottomasti enemmän Jeesusta kuin Joulupukkia. Jeesus syntyi veromyönteiseen ei-ydinperheeseen, jolle ei löytynyt paikkaa sisätiloista. Hän arvosteli rahan perässä juoksemista ja sanoi, että armo kuuluu kaikille. Hän kutsui dinnerille kaikki ne, joita muu yhteiskunta piti arvottomina.

Kun kristitty maailma viettää suurinta juhlaansa, tavaran väitetään edustavan rakkautta. Katso ihan mitä tahansa mainosta. Ei jää epäselväksi.

Perheet kokoontuvat viettämään aikaa tiukasti omalla porukalla ja lahjovat toinen toistaan. ”Joulu on perhejuhla” tarkoittaa sitä, että perheeseen syystä tai toisesta kuulumattomat saavat tuntea suurempaa ulkopuolisuuden tunnetta kuin koskaan muulloin.

Sama koskee joulujuhlia ja muita traditioita: ulossulkemisen perinne on pitkä ja murtamaton.

Jouluna meillä köyhilläkin on tärkeä rooli tässä yhteiskunnassa. Muulloin ei ole. Muulloin meidät eri keinoin painetaan näkymättömiin. Mutta jouluna on tärkeää ”muistaa vähäosaisia”. Se on osa joulun henkeä.

On tosi paljon kivempi mennä joululahjaostoksille, kun on ensin laittanut parikymppisen keräykseen. Missään järkevässä suhteessa summat tuskin ovat. Veikkaan, että keskituloisen joulubudjetista ei mene hyväntekeväisyyteen edes vanhatestamentillista kymmenystä.

Joulun pääjehu Jeesus lisäsi aika lailla kierroksia ja sanoi, että pitäisi myydä kaikki, mitä omistaa, ja antaa rahat köyhille (Matt., Mark., Luuk. ja Joh.).

Hyväntekeväisyyteen sisältyy paljon ilmiöitä, jotka ovat nöyryytystä ja vallankäyttöä verhottuna auttamisen kaapuun.

Pääsääntö on, että jos epävirallinen avustusrinki lupaa lahjoittajalle, että apu menee varmasti niille, jotka ”oikeasti” tarvitsevat sitä, prosessiin liittyy puuttumista yksityisasioihin. Usein myös laiton henkilörekisteri.

Tähän liittyy uskomus, että olisi paljon ihmisiä, jotka pyytävät avustusta, vaikka todellisuudessa kylpevät rahassa. Ajatus on harhainen.

Jos ihminen saa lahjaksi kinkun tai talvitakin ja myy sen Fb-kirpputorilla, se ei tarkoita, että hän olisi huijari, vaan, että hän tarvitsee todella kipeästi rahaa. Huhuja, että jollakulla olisi ”pakastin täynnä” ruokajakelusta saatua sisäfiletä, liikkuu kaiken aikaa. Jostain syystä kukaan ei ole sattunut omin silmin näkemään kyseistä pakastinta.

Hyväntekeväisyys on toki paras (ja ekologisin) puoli joulusta, joten kyllä sitä kannattaa harrastaa. Suosittelen esimerkiksi Hyvä joulumieli -keräystä, jonka potti jaetaan kunnioittavalla ja reilulla tavalla. Myös seurakunnilla on ammattitaitoiset auttamisreitit.

Omasta lahjastaan ei kuitenkaan kannata ylpistyä. Rahat ovat tässä maailmassa jakautuneet kaikkea muuta kuin reilusti, joten on vain kohtuus, että ylimääräisiään panee kiertoon niille, joilla rahasta pulaa.

Vielä toivomus keskiluokalle: älkää koko ajan nostako rimaa joulun vietossa. Suomessa elämäntapanormin luo keskiluokka. Keskiluokkalaiset ovat siis vastuussa siitä, mitä normina pidetään.

Älä anna lahjaa opettajalle, naapurille, kaverille, niin muutkaan eivät koe sitä tarpeelliseksi. Anna lapsellesi vain yksi mieluisa lahja, niin hän ei joulun jälkeen päiväkodissa rallattele häpeällisen pursuilevaa lahjaluetteloaan. Pidä kohtuullisena smalltalk, joka liittyy jouluruokiin, järjestelyihin ja muuhun itse hankittuun kulutusstressiin.

Muista, että ryvet etuoikeuksissa.

PS. Tähän päättyy Langan Köyhyysblogi. Tämä blogi syntyi tarpeesta sanoa keskiluokalle ”Muistakaa, että kylvette etuoikeuksissa” ja köyhille ”Meidän ei tarvitse hävetä”. Nyt se on sanottu tältä erin. Kiitos lukijoille. Teidän ansiostanne ja vuoksenne jatkan kirjoittamista toisaalla.

köyhyys  joulu  kuluttaminen 

Tweet