Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
The Council of the European Union
Palaveri. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande sekä muut EU-johtajat pohtivat torstaina ilmastoasioita.
24.10.2014 11.24
EU-maiden johtajat pääsivät torstain ja perjantain välisenä yönä sopuun EU:n yhteisistä ilmasto- ja energiatavoitteista. Kasvihuonepäästöjen sitova vähennystavoite EU:ssa on vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristöjärjestöt kiittelevät kirjausta "vähintään", koska se mahdollistaa tavoitteiden tiukentamisen Pariisin kansainvälisen ilmastokokouksen jälkeen 2015. Muilta osin sopu on pettymys.
"Tämä on heikko avaus kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, eikä kuvasta sitä ilmastokriisin vakavuutta ja kiireellisyyttä, josta ilmastotutkijat ovat pitkin vuotta varoitelleet", sanoo Greenpeace tiedotteessaan.
EU tavoittelee lisäksi 27 prosentin energiansäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta laskettiin yön neuvotteluissa ehdotetusta 30 prosentista, eikä se sido jäsenmaita.
Kolmas tavoite on, että 27 prosenttia energiasta tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä. Tavoite sitoo EU:ta, mutta ei yksittäisiä jäsenmaita.
"EU-ilmastosopu ennakoidun heikko. Uusiutuvan ja energiatehokkuuden edistäminen hidastuu, ilmasto ja työ menettää", kommentoi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö Twitterissä.
40 prosentin päästövähennystavoite jaetaan kansallisesti sitoviin osatavoitteisiin niin, että korkeamman bkt:n maat saavat kovemmat tavoitteet. Huomioon otetaan kuitenkin myös Suomen ajama ajatus kustannustehokkuudesta: vähennyksiä tulisi kohdentaa aiempaa enemmän köyhempiin maihin, jotka eivät ole vielä tehneet suuria toimenpiteitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen päästötavoitteet heikentyvät verrattuna pelkästään bruttokansantuotteeseen perustuvaan malliin.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) pitää kustannustehokkuuden huomioimista suurena voittona Suomelle. Toimittajatapaamisessa perjantai-aamuna hän kiitteli myös sitä, että sitovat tavoitteet uusiutuvien käytöstä liikenteessä poistuvat.
Grahn-Laasosen mukaan vielä ei ole ehditty keskustella siitä, miten Suomi saavuttaa päästötavoitteet.
"Sopu on tärkeä cleantechille ja biotaloudelle ja avaa uusia markkinoita suomalaisille yrityksille", sanoo Grahn-Laasonen.
Greenpeace moittii sitovien tavoitteiden puuttumista uusiutuvalle energialle.
“Suomessa on paljon puhetta cleantechistä, mutta käytännössä Stubbin hallitus on toiminut cleantech-markkinoiden luomista vastaan, vastustamalla vahvoja, sitovia tavoitteita. Puheiden ja tekojen välillä on ammottava aukko”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiakampanjoija Kaisa Kosonen tiedotteessa.
ilmastosopimus  ilmastoneuvottelut 
Tweet