Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
mrhayata / Flickr (CC-BY-SA)
Päästöä ilmassa. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii huomattavasti nykyistä tiukempia toimia, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unepin raportti.
Raportti: Pariisin sopimuksen toimet ja tavoitteet kaukana toisistaan
31.10.2017 13.08
Pariisin ilmastosopimuksen kansalliset sitoumukset kattavat vain kolmanneksen päästövähennyksistä, jotka tarvitaan sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi.
YK:n ympäristöohjelma Unep:in tuore Emissions Gap -raportti arvioi, että uusia toimia tarvitaan pikaisesti, ettei tavoite ilmaston lämpenemisesta kahteen asteeseen karkaa käsistä.
”Jos sijoitamme oikeisiin ratkaisuihin ja varmistamme, että yksityinen sektori on mukana, voimme yhä suojella lastemme tulevaisuuden. Mutta meidän on ryhdyttävä välittömästi toimiin”, johtaja Erik Solheim sanoo Unepin tiedotteessa.
Raportissa hahmotellaan olemassaoleviin ratkaisuihin perustuvia keinoja, joilla muun muassa energiantuotannon, maatalouden ja liikenteen päästöjä voidaan vähentää ja siten saavuttaa Pariisin sopimukseen tavoitteet.
Raportin mukaan energiantuotannon päästöjen kasvu päättyi vuonan 2014, mutta saattaa kääntyä vielä nousuun, jos talouskasvu kiihtyy tai energiantuotannossa investoidaan vielä hiilivoimaan. Energiantuotannon ulkopuoliset, enimmäkseen maankäytöstä aiheutuvat päästöt ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosina.
Pariisin ilmastosopimus perustuu kansallisiin päästövähennyssitoumuksiin, joiden tason maat saavat itse valita. Ensimmäiset sitoumukset annettiin Pariisin 2015 ilmastokokouksen alla ja tarkoituksena on, että maat päivittävät sitoumuksiaan tulevaisuudessa säännöllisesti.
Unepin raportin mukaan 2015 annetut sitoumukset eivät riitä edes kääntämään globaaleja päästöjä laskuun, vaan ainoastaan rajoittavat päästöjen kasvua.
Sitoumukset pitäisivät vuoden 2030 päästöt noin 52–55 gigatonnissa. Viime vuonna globaalit päästöt olivat hieman alle 52 gigatonnia.
Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen tarkoittaisi, että päästöjen tulisi olla vuonna 2030 noin 42 gigatonnissa. Pariisin sopimukseen on kirjattu myös kunnianhimoisempi tavoite, lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen. Sen saavuttaminen edellyttäisi korkeintaan 36 gigatonnin päästöjä vuonna 2030.
Raportissa korostetaan ei-kansallisten toimijoiden kuten kaupunkien ja yritysten roolia. Siinä myös muistutetaan, että vaikka tämän tason päästövähennyksissä on paljon potentiaalia, tällaisten toimien merkittävyydestä ei ole vielä juurikaan näyttöä.
Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi viikolla Saksan Bonnissa. Neuvotteluiden asialistalla on ensimmäisestä annettujen päästövähennystavoitteiden tarkasteluprosessista päättäminen.
Unepin raportin lisäksi neuvotteluihin patistelee vauhtia myös maailman ilmatieteenlaitos WMO:n eilen maanantaina julkaisema raportti, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa kiihtyvällä tahdilla.
”Ilman nopeita päästövähennyksiä olemme päätymässä siihen, että lämpötilat nousevat vaaralliselle tasolle tämän vuosisadan loppuun mennessä. Luvut ovat silloin paljon korkeampia kuin mitä Pariisin sopimuksen tavoitteeksi asetettiin”, WMO:n puheenjohtaja Petteri Taalas sanoo tiedotteessa.
ilmastonmuutos ilmaston lämpeneminen päästöt ilmastotiede pariisin sopimus ilmastoneuvottelut hiilidioksidi kasvihuonekaasut
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
