UNFCCC

Vääntö Pariisin sopimuksesta jatkuu – huomio keskittyy ääripäihin

25.10.2017 20.34

Lasse Leipola

Maailman maat kokoontuvat vajaan kahden viikon kuluttua Saksan Bonniin pohtimaan, miten Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa jatketaan.

Viime viikolla Fidžillä järjestetyssä esikokouksessa käytiin maan pääneuvottelija Nazhat Shameem Khanin mukaan rakentavia keskusteluja. Hän odottaa, että varsinaisista neuvotteluista saadaan vahvistusta sille, että maailman maat pyrkivät yhä yhdessä kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita.

Tärkeimmät asiat tämän vuoden ilmastokokouksen listalla ovat Pariisin ilmastosopimuksen sääntöjen ja toimeenpanon edistäminen sekä niin sanotusta talanoa-dialogista päättäminen.

Kokouksen puheenjohtajamaa Fidži haluaa, että ensi vuodeksi suunniteltu kansallisten ilmastosuunnitelmien tarkastelu toteutetaan Tyynenmeren saarivaltioiden perinteeseen kuuluvan talanoa-dialogin avulla. Käytännössä talanoa tarkoittaa yhteisymmärryksen ja yhteistyön vahvistamista kertomalla tarinoita, jotka valottavat eri osapuolten näkökantoja. Tavoitteena on osallistava prosessi.

”Haluamme välttää syyttelemisen ja sormella osoittelemisen”, Nazhat Shameem Khan sanoi internetissä keskiviikkona järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ilmastoneuvotteluja edistetään alkuperäiskansojen menetelmiä käyttäen. Vuonna 2015 Pariisin sopimusneuvotteluiden viime metreillä käytettiin onnistuneesti eteläafrikkalaista indaba-neuvottelumetodia.

Talanoa-prosessista on määrä päättää Bonnissa ja tarinoita kerätään ensi vuoden aikana. Loppuvuodesta 2018 Puolassa järjestettävässä ilmastokokouksessa suoritetaan prosessin pohjalta kansallisten sitoumusten vertaaminen Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.

Neuvotteluiden ikuisuuskysymyksessä, eli kehitysmaiden ilmastotoimien rahoituksessa, odotetaan edistystä, vaikka läpimurtoa saadaan Nazhat Shameem Khanin mukaan odottaa ainakin ensi vuoteen.

”Esikokouksessa käytiin rakentavia keskusteluja, mutta konsensusta ei ole eikä sitä odoteta ennen ensi vuoden kokousta.”

Neuvotteludynamiikan kannalta mielenkiinto keskittyy kahteen kysymykseen. Ensinnäkin kyseessä on ensimmäinen kerta, kun neuvotteluja käydään pienen saarivaltion johdolla.

Tyynenmeren saarivaltiot ovat usein vaatineet neuvotteluissa kaikkein kunnianhimoisimpia ratkaisuja, sillä niiden olemassaolo on uhattuna jo lähivuosikymmeninä, jos ilmaston lämpenemistä ja siitä seuraavaa merenpinnan nousua ei saada hillittyä.

Nazhat Shameem Khanin mukaan asia on symbolisesti merkittävä, mutta tuo myös uutta sisältöä kokoukseen.

”Me tuomme neuvotteluihin kiireellisyyden tuntua.”

Hän korosti myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien sekä alkuperäiskansojen huomioimista prosessissa. Puheenjohtajamaa ei kuitenkaan takaa, että kansalaisjärjestöt pääsevät kokouksiin aiempaa paremmin.

”Puheenjohtajan on kuunneltava valtioita hyvin tarkkaan ja jos ne haluavat pitää suljettuja kokouksia, niin tehdään. Me kannustamme avoimuuteen, mutta päätökset tehdään tapauskohtaisesti.”

Saarivaltioita edustavan puheenjohtajamaan ohella huomio kiinnittyy Yhdysvaltoihin. Ilmastonmuutoksen torjuntaan vihamielisesti suhtautuva Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi viimevuotisen Marrakechin ilmastokokouksen aikana. Tämä on ensimmäinen korkean tason ilmastokokous, jossa Trumpin hallinnon odotetaan olevan läsnä.

Nazhat Shameem Khanin mukaan Yhdysvallat on osallistunut rakentavassa hengessä kaikkiin neuvonpitoihin, joihin se on kutsuttu. Vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa erota Pariisin sopimuksesta, on se toistaiseksi mukana YK:n ilmastoneuvotteluprosessissa.

”Se, että Yhdysvallat jatkaa mukana neuvotteluissa, antaa hyvän signaalin koko maailmalle. Koska valmistelevat neuvottelut olivat luottamuksellisia, en voi kertoa, mitä maan edustajat nostivat siellä esiin. Mutta ei ole merkkejä siitä, että he aikoisivat häiritä neuvottelujen etenemistä.”

ilmastoneuvottelut  saarivaltiot  Yhdysvallat  pariisin sopimus  ilmastopolitiikka 

Tweet