Miapetra Kumpula-Natri ympäristötentissä

29.5.2008 15.00

Hanna Eriksson

Vihreä Lanka tenttasi Sdp:n puheenjohtajaehdokkaiden kannat kuumimpiin ympäristökysymyksiin. 

1. Kannatatteko lisäydinvoiman rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Nostan ilmastomuutoksen torjunnan akuutiksi kysymykseksi ja siksi vain päästöttömiä ratkaisuja tulee sallia uuteen sähköntuotantoon.

Ydinvoima on Suomessa tarpeen korvaamaan vanhenevia hiilivoimaloita ja vähenevää Venäjältä tuotavaa sähköä. Mitä kauemmin hallitus on toimeton uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen siirtymisessä, sitä kauemmin meillä on ydinvoimalle tarve.

Olemme myös esittäneet puoluekokousohjelmassamme Neljä vuodenaikaa – Sdp:n ilmasto-ohjelma uusien hiilivoimaloiden rakentamista luvanvaraiseksi ja varjobudjetissa windfall-veroa vanhalle ydin- ja vesivoimalle, jotta Suomella olisi lisärahoitusta uusiutuviin energioihin siirtymiseen.

Tuuliatlas ja Motivan lisäresurssit tiedotustoimintaan sisältyivät koko syksyn vaihtoehtobudjettiimme, onneksi Pekkarinen viimeisessä lisätalousarviossa viime vuonna vihdoin esitti molempiin hieman rahoitusta.

2. Pitäisikö mielestänne turpeen kansainvälistä päästöluokitusta muuttaa? Miten sitä pitäisi muuttaa?

Kannattaa tehdä teknisiä parannuksia turpeen käyttöön. Kun koko käytön elinkaari ei ilmastopäästöjä lisää, turpeen käytöstä saadaan kestävää, jolloin se voidaan määritellä uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi. Käytön myötä tulee myös noston aikaisia valumia vartioida, ettei järviä tai lampia mene pilalle.

3. Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista? Miksi tai miksi ette?

En nykytiedon valossa. Uusista altaista saatava lisäteho olisi kuitenkin vain kolmasosa siitä lisäpotentiaalista, joka on saatavissa nykyisten vesivoimaloiden tehostamisista ja Vuotoksen osalta oikeus on käsitellyt asian joka asteella.

4. EU:n tavoitetta nostaa biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä on ankarasti kritisoitu. Pitäisikö EU:n luopua tavoitteesta? Miksi tai miksi ei?

Oli tärkeää luoda biopolttoaineille kriteerit, ennen kaikkea päästövähenemän osalta, sillä se on kiireisin hoidettava asia. EU:n tulee mieluummin siirtää tavoitevuotta kuin lipsua kriteereistä.

On erittäin huolestuttavaa, että ruoan hinta on biopolttoainetuotannon vuoksi sitoutumassa öljyn hintavaihteluun. Tietysti ensisijaista tulisi olla myös liikenteen käyttämän polttoainemäärän kertakaikkinen väheneminen ja joukkoliikenteeseen siirtyminen yhä voimakkaammin.

5. Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen energiankulutuksen kasvu. Miten ja mihin mennessä Suomen energiankulutus saadaan laskuun?

Haluaisin asettaa tavoitteeksi päästöjen laskun ja siihen tulisi päästä aivan lähivuosina, mieluummin heti. Energian säästö ja energiatehokkuus on huomioitava teollisuudessa, rakennusten energiakulutuksessa, liikenteessä ja kaavoituksessa.

6. Suomen tuottamasta Itämeren kuormituksesta maatalous aiheuttaa lähes puolet. Miten muuttaisitte maatalouden ympäristötukia Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi?

Tukikriteereissä tulisi ympäristöön vaikuttavuus määrittää tuen suuruus eli tuen ehtona tulee olla päästövähenemä vesistöön eikä olla osa tuloturvaa maanviljelijälle. Jälkimmäiseen on käytettävä muita keinoja ja tukia.

7. Suomen metsäluonto köyhtyy edelleen. Tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan metsäalasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, jotta suojelun taso olisi riittävä. Samaan aikaan metsäteollisuus vaatii puuntuotannon lisäämistä. Miten metsien suojelu ja tuotannon lisääminen sovitetaan kestävällä tavalla yhteen?

Hyvä laaja keskustelu ja eri näkökulmien painottaminen eri asiantuntijoiden taholta on tärkeä saada päätöksenteon perustaksi. Uskon metsäteollisuuden osaamiseen rohkeasti panostamalla metsistämme löytyvän ratkaisuja uusiutuvaan energiaan muun muassa toisen ja kolmannen polven biopolttoaineina.

En lähtökohtaisesti halua reservoida metsiä tai näe, että koskematon metsä on tavoitteena suuressa mittakaavassa. Tärkeää on kestävä metsänhoito ja riittävien metsäalueiden jatkuvuus.

8. Norja pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2030 ja Ruotsi pyrkii leikkaamaan päästöt käytännössä nollaan tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kuinka paljon Suomen pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä? Miten tavoitteisiin päästään?

Tavoitteenasetantamme voisi seurata EU:n tavoitteita. Ruotsin idea on hyvä, mutta toisaalta se on hirmu väljä kun tähtäimenä on "toinen puolisko" eli 50 vuoden haitari. Norjan sähköntuotannosta 98% on päästötöntä vesivoimaa, me emme voi ulottaa samaan.

Tavoitteisiin pääsemme ennen kaikkea järkevällä energia- ja sähköntuotantopolitiikalla. Meidän tulee hakea päästövähennyksiä joka sektorilla, mutta alussa osoittaa mittavimmat toimet sinne, missä käytettävä rahamäärä vähentää päästöjä eniten. Ihmisten kulutuskäyttäytymistä pitää sekä opettaa että kannustaa myös markkinoita säätelemällä, esimerkiksi kieltää energiasyöpöt laitteet, ympäristömerkinnöin ja verohelpotuksia edesauttaa ilmastoystävällisiä tuotteita.

9. Tulevat kansainväliset ilmastoratkaisut edellyttävät merkittävää lisärahoitusta rikkailta mailta. Miten lisärahoitus pitäisi järjestää ja kuinka paljon Suomen pitäisi rahoitukseen osallistua?

Lisärahoitusta tulee luoda kansainvälisillä sopimuksilla niin, että vastuu jakautuu oikeudenmukaisesti maiden talouksien suhteessa, mutta myös kansainvälisiä rahoitusinstrumentteja tulee luoda esim. lentoveron malli (sekin sisältyy esitykseen puoluekokoukselle Neljä vuodenaikaa ohjelmassa). Suomen tulee osallistua oman osuutensa mukaisesti, tietysti, euromäärää on mahdoton laskea.

Tweet