Jutta Urpilainen ympäristötentissä

29.5.2008 15.00

Hanna Eriksson

Vihreä Lanka tenttasi Sdp:n puheenjohtajaehdokkaiden kannat kuumimpiin ympäristökysymyksiin. 

1. Kannatatteko lisäydinvoiman rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Olen valmis istumaan hallituksessa, joka tekisi päätöksen lisäydinvoiman rakentamisesta – kuten vihreät.

Olen suhtautunut ydinvoimaan varauksellisesti. Pidän kestävänä ratkaisuna panostamista uuteen energiateknologiaan. Energiansäästö ja uusiutuva energia voivat vähentää ilmastopäästöjä yhdeksän kertaa enemmän kuin ydinsähkö. Nimittäin jopa neljä viidesosaa kuluttamastamme energiasta on muuta kuin sähköä.

Olen kuitenkin joutunut tunnustamaan, että asia ei ole mustavalkoinen. Meidän on edettävä asiassa vaiheittain. Kun 70- ja 80-lukujen taitteessa valmistuneet laitosyksiköt ovat vanhentumassa, lisärakentaminen on perusteltua riittävän sähkön turvaamiseksi. Kotimaisen ydinvoiman keinoin voidaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja venäläisestä ydinsähköstä. Tärkeää on, ettei se vie poliittista huomiota energiansäästöltä ja uusiutuvalta energialta.

Välivaiheessa ydinsähkön tuottoja onkin käytettävä uuden energiateknologian kehittämiseen.

2. Pitäisikö mielestänne turpeen kansainvälistä päästöluokitusta muuttaa? Miten sitä pitäisi muuttaa?

Turpeenotto rasittaa vesistöjä. Olen itsekin ollut tukemassa Lestijärvi-liikettä, joka pyrki suojelemaan haavoittuvaa vesistöä uhkaavan turpeenoton haitoilta. Vaikka turve onkin hitaasti uusiutuvaa bioenergiaa, päästöluokituksen muuttamisessa olisin hyvin varovainen.

3. Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista? Miksi tai miksi ette?

En kannata. Syynä ovat Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamisen ympäristöhaitat. Patoaminen sekä veden korkeuksien ja virtauksien sääntely tuhoavat luonnon monimuotoisuutta, elinympäristöjä ja vesimaisemaa. Minusta hallituksen pitäisi kuitenkin aktiivisemmin edistää nykyisten vesivoimaloiden tehostamista.

4. EU:n tavoitetta nostaa biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä on ankarasti kritisoitu. Pitäisikö EU:n luopua tavoitteesta? Miksi tai miksi ei?

Tavoitteesta ei pidä luopua. Ilmastotyössä tarvitaan konkretiaa. Minusta liikenteen hiilipäästöjen vähentäminen on keskeinen haaste.

5. Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen energiankulutuksen kasvu. Miten ja mihin mennessä Suomen energiankulutus saadaan laskuun?

Mikäli nykyhallitus jatkaa nykyistä politiikkaansa, ei kovin pian.

Energiatehokkuuden lisäämisessä hallitus on jotenkin varovainen, vaikka näissä talkoissa sitä rohkeutta nimenomaan tarvitaan. Nyt on konkreettisten tekojen aika. Esimerkiksi onko hehkulampun myyntikielto oikeistohallitukselle mahdoton asia?

Pohjoisissa maissa valaistukseen kuluu paljon energiaa, joten onkin arvioitu, että hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin säästäisi energiaa yhden keskitehoisen ydinvoimalan verran.

6. Suomen tuottamasta Itämeren kuormituksesta maatalous aiheuttaa lähes puolet. Miten muuttaisitte maatalouden ympäristötukia Itämeren rehevöittymisen pysäyttämiseksi?

Ympäristötuilla on saatu myönteisiä tuloksia, mutta aivan liian hitaasti. Nyt tarvitaan kohdennetumpia, alueellisia ohjelmia, joissa otettaisiin huomioon paikalliset olot, muun muassa karjanlannan käytössä ja peltojen kasvipeitteisyyden lisäämisessä.

Kun 20 prosenttia pelloista tuottaa 80 prosenttia päästöistä, ympäristötukia on kohdennettava konkreettisiin toimenpiteisiin eniten saastuttaville pelloille.

Lisäisin ympäristöministeriön roolia maatalouden ympäristötukien kehittämisessä.

7. Suomen metsäluonto köyhtyy edelleen. Tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan metsäalasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, jotta suojelun taso olisi riittävä. Samaan aikaan metsäteollisuus vaatii puuntuotannon lisäämistä. Miten metsien suojelu ja tuotannon lisääminen sovitetaan kestävällä tavalla yhteen?

"Viljele ja varjele" -neuvoa tulee soveltaa myös metsänhoidossa. Lähtökohtana on, että myös talousmetsien hoidossa tulee painottaa yhä vahvemmin metsäluonnon monimuotoisuutta.

Luonnonsuojelualueita tarvitaan, mutta ei saa syntyä kahtiajakoa, jossa 10 prosentin suojelumetsien ulkopuolella metsien biologinen monimuotoisuus kärsii pahoin. Ekologisesti kestävä metsätalous edellyttää luonnon talouskäytön ja suojelun yhteensovittamista.

8. Norja pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2030 ja Ruotsi pyrkii leikkaamaan päästöt käytännössä nollaan tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kuinka paljon Suomen pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä? Miten tavoitteisiin päästään?

Ruotsin malli tulee saada maailmanlaajuiseksi. Nyt tarvitaan kunnianhimoinen post-Kioto-sopimus.

Suomen tulee nostaa ilmastoasiat EU:n politiikkansa kärkiteemaksi. EU:n tulisi aktiivisesti ja kaikilla tasoilla edistää ilmastodialogia esimerkiksi Yhdysvaltain, Intian ja Kiinan kanssa. Tässä hallitus tarvitsee ryhtiliikkeen.

9. Tulevat kansainväliset ilmastoratkaisut edellyttävät merkittävää lisärahoitusta rikkailta mailta. Miten lisärahoitus pitäisi järjestää ja kuinka paljon Suomen pitäisi rahoitukseen osallistua?

CDM-rahoitusta tulee uudistaa ja lisätä. Toivottavasti hallitus noudattaa Suomen EU-sitoumuksia kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi, jotta kehitysmaiden ilmastoratkaisuihinkin riittää rahoitusta.

Tweet