Ilkka Kantola ympäristötentissä

29.5.2008 15.00

Hanna Eriksson

Vihreä Lanka tenttasi Sdp:n puheenjohtajaehdokkaiden kannat kuumimpiin ympäristökysymyksiin. 

1. Kannatatteko lisäydinvoiman rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Ydinvoimaan turvautuminen on perusteltua välivaiheen ratkaisuna kun etsitään kestävämpää päästötöntä energiaratkaisua. Kuudes yksikkö lienee tarpeellinen.

2. Pitäisikö mielestänne turpeen kansainvälistä päästöluokitusta muuttaa? Miten sitä pitäisi muuttaa?

Vaaditaan lisää tutkimusta, jotta turpeen kestävän energiakäytön mahdollisuuksista on riittävästi tietoa. Tuotannon ja turvevarantojen käytön kokonaisvaikutuksia pitää vielä selvittää.

3. Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista? Miksi tai miksi ette?

En kannata. Vaikutus energiatuotantoon on vähäinen. Ympäristövaikutukset olisivat negatiivisia. Paikkakuntien elinkeinoelämää pitää kehittää muilla ratkaisuilla kuin altaiden rakentamisella.

4. EU:n tavoitetta nostaa biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä on ankarasti kritisoitu. Pitäisikö EU:n luopua tavoitteesta? Miksi tai miksi ei?

Tavoite saattaa olla ongelmallinen jos siihen pyrkiminen johtaa kestämättömiin ratkaisuihin metsien säilymisen tai ruoan tuotannon kannalta. Tavoite ei anna lupaa minkä tahansa keinojen käyttämiseen. Tavoitteen mielekkyyttä on koko ajan arvioitava kokonaisvaltaisesti.

5. Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen energiankulutuksen kasvu. Miten ja mihin mennessä Suomen energiankulutus saadaan laskuun?

Ilmaston lämpeneminen vähentää talvista energiankulutusta. Paineet energian kulutuksen kasvuun ovat silti kasvavat kuluttajien puolella. Energian säästöä voi syntyä teollisuuden prosesseja kehittämällä, joukkoliikennettä vahvistamalla ja rakentamista uudistamalla. Jos väestömäärä kääntyy laskuun 20. kuluessa, energian kulutus laskee. Merkittävä vaikutus olisi sillä jos öljynhinta lähtisi nousuun esimerkiksi dollarin vahvistumisen takia. Hinta johtaa kulutuksen laskuun.

6. Suomen tuottamasta Itämeren kuormituksesta maatalous aiheuttaa lähes puolet. Miten muuttaisitte maatalouden ympäristötukia Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi?

Suoja-alueita tulee laajentaa. Karjatalouden jätteiden käsittelyä haittojen vähentämiseksi voisi tukea. Nykyisin jätteitä ei kannata kuljettaa laajalle alueelle ja siksi ravinnekuormitus joillakin alueilla kasvaa liian suureksi.

7. Suomen metsäluonto köyhtyy edelleen. Tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan metsäalasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, jotta suojelun taso olisi riittävä. Samaan aikaan metsäteollisuus vaatii puuntuotannon lisäämistä. Miten metsien suojelu ja tuotannon lisääminen sovitetaan kestävällä tavalla yhteen?

Metsien suojelu vaatii valtion rahallista panostusta. Teollisuuden kannalta puun saannin esteenä ei niinkään ole luonnonsuojelu kuin korkeat kantohinnat.

8. Norja pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2030 ja Ruotsi pyrkii leikkaamaan päästöt käytännössä nollaan tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kuinka paljon Suomen pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä? Miten tavoitteisiin päästään?

Suomen on hyvä olla mukana EU:n sopimissa päästövähennystavoitteissa. Niissä pysyminen vaatii äärimmäisen kovia ponnisteluja. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee saada laskemaan. Korvaavien polttoaineiden löytäminen ei ole helppoa.

Tarvitaan omaa ja kansainvälistä tutkimusta. On selvää että energian hinta tulee edelleen nousemaan. Tällöin on julkisen vallan toimin huolehdittava siitä että kaikki väestöryhmät tulevat arkielämässään toimeen tässäkin tilanteessa.

9. Tulevat kansainväliset ilmastoratkaisut edellyttävät merkittävää lisärahoitusta rikkailta mailta. Miten lisärahoitus pitäisi järjestää ja kuinka paljon Suomen pitäisi rahoitukseen osallistua?

Sekä valtion että kotimaisen energiateollisuuden on lisättävä panostustaan uusien energiamuotojen tutkimus- ja kehittämistyöhön.

On pyrittävä siihen että päästökauppa toimii nykyistä kannustavammin ja ohjaa päästöttömiin energiamuotoihin ja toisaalta kerää rahaa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kehittyvien maiden BKT:n noustessa niiden mahdollisuudet panostaa rahallisesti kestävään energiapolitiikkaan paranevat.

 

Tweet