Erkki Tuomioja ympäristötentissä

29.5.2008 15.00

Hanna Eriksson

Vihreä Lanka tenttasi Sdp:n puheenjohtajaehdokkaiden kannat kuumimpiin ympäristökysymyksiin.

1. Kannatatteko lisäydinvoiman rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Ydinvoima ei ole kestävää energiataloutta, mutta sen lisärakentaminen voi olla mahdollista jos sillä nopeutetaan luopumista fossiilisista polttoaineista.

Viidennen ydinvoimalan rakentamispäätöksen yhteydessä annetut tämänsuuntaiset lupaukset eivät kuitenkaan ole toteutuneet vaan lisäydinvoimaa ajetaan edelleen siinä tarkoituksessa että kuvitellaan sen tekevän edelleen kasvavan energiankäytön mahdolliseksi ja ilman että energia kallistuisi.

2. Pitäisikö mielestänne turpeen kansainvälistä päästöluokitusta muuttaa? Miten sitä pitäisi muuttaa?

Turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja se on kasvihuone- ja muilta ympäristövaikutuksiltaan lähinnä kivihiileen verrattava.

3. Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Ei ole syytä muuttaa aiempia päätöksiä.

4. EU:n tavoitetta nostaa biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä on ankarasti kritisoitu. Pitäisikö EU:n luopua tavoitteesta? Miksi tai miksi ei?

Tavoite voi edelleen olla oikea, mutta siihen miten se saavutetaan on suhtauduttava kriittisesti eikä kaikki mitä bioenergiana markkinoidaan ei ole kestävää energiataloutta.

5. Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen energiankulutuksen kasvu. Miten ja mihin mennessä Suomen energiankulutus saadaan laskuun?

Tähän tarvitaan säätelyä ja veroja sekä päästökauppaa ja muita markkinatalouden mekanismien käyttöä. Viittaan v. 1992 TTT:n Katsauksessa julkaistuun artikkeliini, jossa hahmottelin maailmanlaajuisen päästökaupan mekanismeja.

6. Suomen tuottamasta Itämeren kuormituksesta maatalous aiheuttaa lähes puolet. Miten muuttaisitte maatalouden ympäristötukia Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi?

Ympäristötukia tulee maksaa vain siitä, että päästöjä todella vähennetään.

7. Suomen metsäluonto köyhtyy edelleen. Tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan metsäalasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, jotta suojelun taso olisi riittävä. Samaan aikaan metsäteollisuus vaatii puuntuotannon lisäämistä. Miten metsien suojelu ja tuotannon lisääminen sovitetaan kestävällä tavalla yhteen?

Iso ja tärkeä kysymys, johon en väitä omaavani erityisasiantuntemusta.

Tämä vaatii joka tapauksessa myös suojelualueiden ostoon määrärahaa – hallituksen varaama raha on tuskin neljännes tarvittavasta – ja ympäristöarvojen asettamista metsäteollisuuden lyhyen tähtäyksen taloudellisten intressien edelle. Se ei valitettavasti näytä olevan asia, jolle tämä hallitus, jossa vihreätkin ovat mukana, olisi tekemässä mitään.

8. Norja pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2030 ja Ruotsi pyrkii leikkaamaan päästöt käytännössä nollaan tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kuinka paljon Suomen pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä? Miten tavoitteisiin päästään?

Viittaan vastaukseen 5.

9. Tulevat kansainväliset ilmastoratkaisut edellyttävät merkittävää lisärahoitusta rikkailta mailta. Miten lisärahoitus pitäisi järjestää ja kuinka paljon Suomen pitäisi rahoitukseen osallistua?

Viittaan edelleen vastaukseen 5 ja vuonna 1992 julkaistussa artikkelissani esittämääni malliin.

Tweet