Johannes Koskinen ympäristötentissä

29.5.2008 15.00

Hanna Eriksson

Vihreä Lanka tenttasi Sdp:n puheenjohtajaehdokkaiden kannat kuumimpiin ympäristökysymyksiin. 

1. Kannatatteko lisäydinvoiman rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Entistä turvallisemmat uuden sukupolven reaktorit yhdistettynä päästöttömyyteen ja toimitusvarmuuteen tekevät ydinvoimasta tärkeän energialähteen myös tulevaisuudessa. Kannatan lisäydinvoimaa Suomessa korvaamaan riippuvuutta tuontisähköstä.

Tarvitaan kuitenkin voimakasta energiansäästöä ja kaikkien muiden päästöttömien ja uusiutuvien energialähteiden aktiivista hyödyntämistä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei yksin ole ratkaisu energia- ja ilmastohaasteisiin.

2. Pitäisikö mielestänne turpeen kansainvälistä päästöluokitusta muuttaa? Miten sitä pitäisi muuttaa?

Turpeen käytön arvioimisessa on tärkeää, että koko turpeen käytön elinkaari huomioidaan. Turpeen käyttämisen järkevyyttä pitää selvittää edelleen tarkemmin huomioiden nimenomaan ilmastopolitiikan aidot lähtökohdat.

Tämän hetkisen tiedon valossa lienee hyväksyttävää, että turve on luokiteltu fossiilisten ja biopolttoaineiden väliin.

3. Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista? Miksi tai miksi ette?

En kannata Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentamista, mutta lisätehon rakentamista jo valjastetuista joista kyllä.

Vesivoiman hyödyntämisessä on huomioitava tasapainoisesti sekä säätövoiman ja uusiutuvien energiamuotojen lisätarve että ympäristönäkökulmat.

Lähitulevaisuudessa vesivoiman tuotantoa voidaan kasvattaa perkauksilla, yläveden nostoilla sekä etenkin tehonnostoilla, joita tehdään voimalaitosten peruskorjausten yhteydessä.

4. EU:n tavoitetta nostaa biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä on ankarasti kritisoitu. Pitäisikö EU:n luopua tavoitteesta? Miksi tai miksi ei?

Kyseinen päätös ei ole aivan ongelmaton ja siihen varmasti joudutaan palaamaan. Esimerkiksi Suomessa tavoitteeksi asetettua 5,75 prosentin bio-osuutta vuoteen 2010 mennessä liikennepolttoaineissa ei pystytä saavuttamaan ekologisesti ilman muista maista tuotavia raaka-aineita.

Bioenergian ongelmat koskettavat erityisesti ensimmäisen polven biopolttoaineita, joiden hiilitase voi usein olla jopa fossiilisia polttoaineita huonompi. Olisikin siirryttävä nopeasti toisen sukupolven biopolttoaineisiin. On hyvä, että komissio on esittänyt kriteeristöä, jolla pyritään takaamaan biopolttoaineiden vastuullinen tuotanto.

Liikenteen päästöjen vähentämisessä tulee kuitenkin aina muistaa joukko- ja kevyenliikenteen kehittämisen suuri merkitys.

5. Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen energiankulutuksen kasvu. Miten ja mihin mennessä Suomen energiankulutus saadaan laskuun?

Suomen kokonaisenergiankulutus pitää kääntää laskusuuntaan alle kymmenessä vuodessa. Säästämistavoitteessa onnistuminen edellyttää ripeitä toimenpiteitä kaikilla kasvihuonepäästöjä tuottavilla sektoreilla – tuotannossa, laitoksissa, asumisessa ja liikenteessä.

Sosialidemokraatit ehdottavat energiansäästön määrätietoista toteutusta vauhdittamaan Energiapihi Suomi 2030 -tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen kolmanneksella vuoden 2008 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

6. Suomen tuottamasta Itämeren kuormituksesta maatalous aiheuttaa lähes puolet. Miten muuttaisitte maatalouden ympäristötukia Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi?

Rehevöitymisen hillitsemiseksi maatalouden ympäristötukien myöntämisperusteita ja valvontaa on syytä kiristää, esimerkkinä valumia vähentävien viljelymenetelmien ja suojakaistojen lisääminen.

Ympäristötuen tehostamiseksi tulee toimenpiteitä kohdentaa erityisesti niille alueille, missä ongelmat ovat suurimpia. Ympäristömääräyksiä rikkoneiden tilojen tukia tulee voida vähentää.

7. Suomen metsäluonto köyhtyy edelleen. Tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan metsäalasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, jotta suojelun taso olisi riittävä. Samaan aikaan metsäteollisuus vaatii puuntuotannon lisäämistä. Miten metsien suojelu ja tuotannon lisääminen sovitetaan kestävällä tavalla yhteen?

Luonnonsuojelualueita on tarpeen lisätä, etenkin Etelä-Suomessa. Suojelualueet muodostavat kuitenkin vain osan maastamme, eivätkä ne riitä varmistamaan kaikkien eliölajien säilymistä. Sellaisten uusien keinojen kehittämistä, joilla voidaan vaikuttaa ihmisen aiheuttamiin monimuotoisuutta heikentäviin tekijöihin myös suojelualueiden ulkopuolella, tulee jatkaa.

Talousmetsissä suoritettavissa hakkuissa on monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat elinympäristöt syytä jättää käsittelyn ulkopuolelle. Maisemaamme on monipuolistanut aiemmin esimerkiksi metsälaiduntaminen tai harvennushakkuut kotitarpeiksi. Tällaisia yhteensovittamisia tarvitaan nykyäänkin.

8. Norja pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2030 ja Ruotsi pyrkii leikkaamaan päästöt käytännössä nollaan tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kuinka paljon Suomen pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä? Miten tavoitteisiin päästään?

Kasvihuonekaasupäästöt tulisi pystyä puolittamaan vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee hyödyntää esimerkiksi seuraavia keinoja:

Turhaa kulutusta ja liikennettä on karsittava, energiatehokkuutta parannettava.

Joukkoliikenne tulee tehdä entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi yksityisautoilun rinnalle.

Kuluttajia on tuettava ympäristöystävällisempien hankintojen toteuttamisessa.

Kotitalouksien asumisen ja laitekannan sähkönkulutusta on pienennettävä sekä ekotehokkuusmerkintöjä lisäämällä että tiukempia, tehokkuutta painottavia standardeja soveltamalla.

Yhteiskunnan tehtävä on luoda sellainen toimintaympäristö, joka palkitsee energiatehokasta tuotantoa ja kulutusta sekä kannustaa kestävien uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon.

9. Tulevat kansainväliset ilmastoratkaisut edellyttävät merkittävää lisärahoitusta rikkailta mailta. Miten lisärahoitus pitäisi järjestää ja kuinka paljon Suomen pitäisi rahoitukseen osallistua?

Vastuu ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen korjaamisesta kuuluu niille, jotka eniten hyödyntävät mahdollisuutta päästää kasvihuonekaasuja ilmakehään, eli ennen muuta kehittyneille teollisuusmaille. Vaikka joidenkin kehittyvien maiden päästöt kasvavat huolestuttavaa vauhtia, siellä yksittäisen kansalaisen osuus päästöistä on edelleen pieni suhteessa kehittyneiden maiden kansalaisiin.

Suomen tulisi liittyä UNITAID:in lentolippumaksualoitteeseen sekä osallistua kunnianhimoisempien mallien ja ilmastomuutosta hillitsevien rahoitustapojen suunnitteluun edelläkävijämaiden kanssa. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä Maailmanpankin suunnitelmia kolmesta ilmastorahastosta.

Kehitysyhteistyövarojen käytössä samoin kuin kansainvälisen kaupan vapauttamisessa on painotettava ekologisesti kestävää kehitystä.

Tweet