Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

NOAA

NOAA:n kartta syyskuu 2015
Huh, mikä syyskuu. NOAA:n kartassa punainen kuvaa keskimääräistä lämpimämpää ja sininen keskimääräistä viileämpää syyskuuta.NOAA

Huh, mikä syyskuu. NOAA:n kartassa punainen kuvaa keskimääräistä lämpimämpää ja sininen keskimääräistä viileämpää syyskuuta.

Lämpeneminen etenee pelottavan nopeasti, neuvottelut pelottavan hitaasti

23.10.2015 14.13

Lasse Leipola

Tästä vuodesta on tulossa selvällä marginaalilla mittaushistorian lämpimin. Yhdysvaltain ilmatieteenlaitos NOAA julkisti tällä viikolla syyskuun säätilastot, joiden mukaan tämän vuoden ensimmäiset yhdeksän kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät.

Tammi-syyskuu 2015 oli 0,85 astetta 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi ja 0,12 lämpimämpi kuin vastaava jakso viime vuonna. Vuosi 2014 oli 0,69 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi.


Se, että ilmaston lämpeneminen etenee ennätyksellisissä lukemissa, ei kuitenkaan ole heijastunut tällä viikolla Bonnissa käytyihin ilmastoneuvotteluihin, jotka ovat jatkuneet takkuisina.

Vaikea viikko alkoi sillä, etteivät kehitysmaat hyväksyneet puheenjohtajien luonnosta sellaisenaan vaan vaativat siihen useita lisäksiä. Näiden lisäyksien myötä teksti paisui 20 sivusta 34 sivuun, mutta kehitysmaaryhmä suostui aloittamaan varsinaiset neuvottelut.

Tiistaina päästiin siis vihdoin neuvottelemaan sopimuksen varsinaisesta sisällöstä, mutta päivän viivästystä suurempi menetys oli se, että puheenjohtajat menettivät osan luottamuksestaan.

Yleisesti ottaen neuvotteluiden arvioidaan edenneen – joskin hitaasti ja epätasaisesti.

”Tämä viikko on ollut ensimmäinen kerta vuosiin, kun on oikeasti päästy neuvottelemaan tekstistä”, Third World Networkin Chee Yoke Ling sanoi tänään perjantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

”Jokaisella rintamalla on nyt vastakkaisia vaihtoehtoja, mutta nyt ne ovat sentään selkeästi näkyvillä luonnoksessa ja näyttävät, mitä pitää vielä tehdä.”


Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta neuvotteluja seuraavassa Eco-uutiskirjeessä varoitettiin, että kiista ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten korvaamisesta uhkaa koko prosessia:

”Ensimmäinen vaihtoehto tarjoaa haavoittuville maille kattavan takuun siitä, että maailma ottaa tämän ongelman vakavasti. Toinen vaihtoehto, jossa koko osio jätetään pois, vaarantaa koko sopimuksen.”

Rahoitus on muutenkin ollut juuri niin vaikea kysymys kuin oli odotettavissa. Kehitysmaaryhmä vaatii sopimukseen selvää muotoilua ilmastorahoituksen kasvattamisesta tarpeen mukaan sekä siitä, että sen tarjoaminen on teollisuusmaiden vastuulla. Teollisuusmaat kannattavat joustavampaa muotoilua, jossa muun muassa huomioidaan kehitysmaiden toisilleen maksamat tuet.

Ilmastorahoituksessa on tavoitteena 100 miljardia dollaria vuonna 2020, mutta siitä, miten siihen päästään ja mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole yhteisymmärrystä. OECD:n julkaiseman raportin mukaan ilmastorahoitus oli viime vuonna 62 miljardia dollaria, mutta kehitysmaaryhmä tuomitsi tällä viikolla raportin sanoen, että siinä on huomioitu muun muassa rahavirtoja, jotka pitäisi laskea perinteiseen kehitysyhteistyöhön.


Yksi viikon aiheista on ollut mekanismi, jolla päästövähennysten kunnianhimoa nostetaan Pariisin kokouksen jälkeen, sillä nykyiset sitoumukset eivät riitä kahden saavuttamaan kahden asteen tavoitetta.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi tällä viikolla selvityksen, jonka mukaan sitoumukset eivät edes riitä kääntämään päästöjä laskuun, vaan ne kasvavat viime vuoden 38 gigatonnista 2030 mennessä 42 gigatonniin.

Nykyisten ja tarvittavien päästövähennyssitoumusten välin kuromiseksi umpeen on ehdotettu tavoitteiden tarkastelua viiden vuoden välein.

”Tilanne muuttuu nopeasti. Kun esimerkiksi aurinkoenergian hinta laskee, maat voivat antaa kunnianhimoisempia lupauksia. Toisaalta jatkuvasti nähdään myös enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mikä vaikuttaa myös”, sanoi E3G-ajatuspajan Louisa Casson kansalaisjärjestöjen torstaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Hän myös muistutti, että esimerkiksi EU:n sitoumuksessa (vähintään 40 prosentin päästövähennys) on varaus tavoitteen kiristämiseen.

Cassonin mukaan toimiva mekanismi edellyttää viiden vuoden tarkasteluvälin lisäksi mahdollisuutta parantaa sitoumuksia jo ennen sopimuksen voimaantuloa vuonna 2020 sekä sen, että tarkastelussa on mukana pelkkien päästövähennysten lisäksi myös rahoitus ja sopeutuminen.


Lisävaloa kiristämistarpeesta saadaan ensi viikon perjantaina, kun virallinen arvio määräaikaan mennessä jätettyjen päästövähennyssitoumusten riittävyydestä tulle julki. Climate Action Network on aiemmin päätynyt omassa arviossaan siihen, että kahden asteen tavoitteeseen on vielä matkaa.

Myös uusia sitoumuksia on tulossa ennen Pariisin kokouksen alkua, sillä uutistoimisto Reutersin mukaan muun muassa öljyvaltiot kuten Saudi-Arabia, Iran ja Nigeria sekä Pakistan ja Egypti aikovat loka-marraskuun aikana sitoutua vähentämään päästöjään.


Neuvotteluja on käyty tällä viikolla pääosin suljettujen ovien takana, sillä puheenjohtajat päättivät tiistaina sulkea niin sanotulla tarkkailustatuksella neuvotteluja seuraavat keskusteluiden ulkopuolelle. Kansalaisjärjestöjen lisäksi Malesia ja Etelä-Afrikka vastustivat ratkaisua ja vaativat avoimempia neuvotteluja.

”Neuvottelujen sulkeminen tässä vaiheessa prosessia on erikoista. Jotta kansalaiset voivat ymmärtää ja hyväksyä kansainvälisen sopimuksen, neuvottelun tulisi olla avointa. Tämä edistää luottamusta ja tuloksen pitkäikäisyyttä”, neuvotteluja Bonnissa seuraava suojeluasiantuntija Hanna Aho kommentoi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla.


Neuvotteluiden
puheenjohtajilta ei odoteta enää uutta luonnosta ennen Pariisia vaan 30. marraskuuta alkavaan ilmastokokoukseen lähdetään sillä paperilla, johon tänään perjantaina päädytään. Uusi luonnos on määrä julkaista lähitunteina.

Ennen Pariisin kokousta, 8.–10. marraskuuta, järjestetään vielä ministeritason epävirallinen ennakkokokous.

”Siellä katsotaan, mitä tässä Bonnin sessiossa saatiin aikaan ja mitkä ovat ne vaikeimmat poliittiset kysymykset, joihin on keskityttävä. Lisäksi Pariisin neuvottelujen ensimmäisenä päivänä on valtionpäämiesten kokous. Näissä kahdessa tapaamisessa pitää ratkaista vaikeimmat kysymykset, jotta neuvottelijat voivat saada aikaan järkevän sopimuksen”, Care-järjestön Sven Harmeling kommentoi videoblogissaan.

Kaikki Vihreän Langan uutiset Pariisin COP 21 -ilmastokokoukseen liittyen löytyvät osoitteesta www.vihrealanka.fi/cop21.

ilmastoneuvottelut 




Viite