Slovenia tulee, vapise Italia!

30.5.2008

Lena Björklund

Koillis-Italian viininvalmistajat jo hiukan jännittävät rajanaapuriaan Sloveniaa. Siellä missä ennen oli pusikkoa, nurmikkoa ja niittyjä, on nyt vastaistutettuja viiniviljelmiä vieri vieressä.

EU:n tuki on muuttanut paljon Slovenian maisemaa, ja maahan tulee päteviä enologeja Italiasta. Slovenia nousee varteenotettavaksi viinimaaksi italialaisten opastuksella, mutta miten nopeasti, sitä on vaikea ennustaa.

Kevään viinimessuilla Helsingissä iso joukko slovenialaisia viinintuottajia jo esitteli viinejään. Niitä maistellessa huomasi saman kuin paikan päällä Sloveniassa: laatu on vielä kovin kirjavaa.

Luomuun on Sloveniassa kiinnostusta. Koperin kaupungin pormestari on valinnut kaupungin juhlaviiniksi yhden Helsingissäkin käväisseen luomutuottajan valkoviinin.

Satuin ostamaan tuota viiniä käydessäni talvilomallani helmikuussa muun muassa Koperissa. Silkka sattuma, mutta on mukava tietää, että pormestari suosittelee sitä. Viini on vielä juomatta.

Laatuviinit ovat Sloveniassa vielä harvassa. Mutta niitä on. Ljubljanan yliopisto on ollut mukana työstämässä unhoon painuneita alkuperäislajikkeita. Niitä messuilla edusti vain Malvasia istriana – ja juuri siitä se pormestarin suosima viini on valmistettu.

Nyt kun Finnair lentää Ljubljanaan tiuhaan, kannattaa siellä käyvän viininystävän maistella alkuperäisrypäleistä valmistettuja viinejä, sillä juuri Ljubljanassa niitä löytää.

Vinoteka Dvorista, osoitteesta Dvorni trg 1, voi ostaa hyviä slovenialaisia viinejä pulloittain. Vinosti vastapäätä sijaitsee Dvor-baari, jossa viinin saa lasiin.

Baarissa oli ainakin viime kesänä tarjoilija, joka osaa muutaman sanan suomea, koska hänellä on suomalainen nettiystävä. Mies tuntee hyvin maansa alkuperäisrypäleet ja kertoo niistä auliisti.

Kunnolla kuivan valkoviinin ystävälle suosittelen Vitovskaa. Siitä tuotetaan erinomaista viiniä myös Triesten tuntumassa Italiassa, mutta alkuperältään se on slovenialainen.

En ole vielä maistanut Vitovskasta tehtyä viiniä, josta en olisi pitänyt. Siitä valmistavat viiniä vain harvat. Ehkä he ovat niitä kunnianhimoisimpia tuottajia.

Toinen kiinnostava alkuperäisrypäle on Pinela. Maistamani Pinela tuli Guerila-nimiseltä viinintuottajalta ja oli oikein hyvää valkoviiniä.

Slovenialainen alkuperäisrypäle on myös Klarnica Makovec, jota Suomi-fani tarjoilija mainosti lempiviininään. Minulle tämä valkoviini oli liian kukkainen ja villi, toki maistamisen väärtti.

Helsingissä slovenialaisia viinejä voi maistella viiniravintola Foxyssa. Listalla on muun muassa Drazna, jossa on 40 prosenttia Malvasia istrianaa, 30 prosenttia Vitovskaa, 15 prosenttia Sauvignonia ja 15 prosenttia Chardonnayta.

Foxysta löytyy myös pelkästään Malvasia istrianasta tehty viini.

Rypäle ei tee viiniä, eikä alkuperäisrypäle takaa, että viini on hyvänmakuista. Mutta jos maistelee eri viinintuottajien samasta alkuperäisrypäleestä tekemiä viinejä, saa ainakin jonkinlaisen tuntuman heidän taitoihinsa.

Löytää ehkä lempituottajan.

Tweet