Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Pieni punainen kirja

Natalia Baer

Vihreä viinblogi. Viini-intoilija Lena Björklund kiistelee makuasioista blogissaan joka perjantai. Natalia Baer

Vihreä viinblogi. Viini-intoilija Lena Björklund kiistelee makuasioista blogissaan joka perjantai.

23.5.2008

Lena Björklund

Kun muutin pariksi vuodeksi Italiaan vuosituhannen alussa, otin mukaan pienen kirjan, jossa esitellään italialaisia rypälelajikkeita. Aloin maistella viinejä rypälelajikkeiden mukaan ja ruksata maistetut.

Se tuntui seikkailulta. En ollut koskaan kuullut esimerkiksi sellaisesta alkuperäisrypäleestä kuin Teroldego Rotaliano. Siitä taitava viinitekijä Elisabetta Foradori tekee erinomaista viiniä Trentino Alto Adigessa.

Sitä saa nykyään Alkon tilausvalikoimasta. Hinta on 21,50 euroa. Valmiiksi hyllyssä on samasta rypäleestä tehty Mezzacoronan halpa pullo: 9,99 euroa. Suosittelen silti lämpimästi Foradoria.

Kun aikuiset lapseni tulivat kylään ensimmäisenä Italian-joulunani, odotti kaapissa patteristo paikallisista rypäleistä valmistettuja viinejä. Oli Refosco dal peduncolo rossoa, Terranoa, Schioppettinoa, Tazzelenghea, Tokai Friulanoa, Ribolla Giallaa, Verduzzoa, Malvasia Istrianaa – joka tosin on Istrian niemimaalta.

Maistelin myös vanhoja mikropaikallisia lajikkeita elvyttäneen Emilio Bulfon viinejä. Näillä rypälelajikkeilla oli nimet vain paikallisella friulin kielellä: Ucelùt, Cjanòrie, Forgiarìn, Sciaglìn.

Kun palasin Suomeen, pieni punainen kirja oli rukseja täynnä.

Vuonna 2006 alsacelainen viininero ja terroir-viinien kruunaamaton filosofi Jean-Michel Deiss tuli Helsinkiin ViiniExpoon ja räjäytti – kuvannollisesti – punaisen kirjani.

Deissin köynnökset kasvavat tavattoman tiheästi ja tunkevat siksi juurensa erittäin syvälle maaperään. Hänen terroir-viineissään maistuu maaperä ja ilmasto, ei rypälelajike.

Pidin tämän jääräpäisen esitaistelijan viineistä heti.

Friulissa käydessäni ostan silti yhä alkuperäisrypäleistä tehtyä viiniä. Refoscoa ehdottomasti. Senhän tunsivat jo roomalaiset.

Sitä tuo Suomeen hämeenlinnalainen Artevino, jolla on laadukas valikoima Alkon tilattavissa tuotteissa. Sen tuotteita on kuitenkin otettava kuusi pulloa kerrallaan, mistä joutuu pulittamaan tosi paljon euroja.

On toinenkin ongelma. Artevino tuo Dario Coosin Refoscoa, jossa on sokeria 13 grammaa litrassa ja jossa maistuvat kypsät hedelmät. Se ei ole aitoa Refoscoa.

Lempituottajani La viarten sivuilta löytyy englanniksi kuvaus siitä, miltä Refoscon tulisi maistua. Käykää noilla sivuilla!

Coosin sivut sivut avautuvat myös englanniksi ja saksaksi, niin kuin Bulfonkin sivut.

Deissin sivut ovat vain ranskaksi, mutta niiden kauniista kuvista ja videoista, joissa isäntä kävelee köynnöksiensä välissä, voi nauttia kielitaidonkin. 

 

 

 

 





Viite