Jouko Skinnari ympäristötentissä

29.5.2008 15.00

Hanna Eriksson

Vihreä Lanka tenttasi Sdp:n puheenjohtajaehdokkaiden kannat kuumimpiin ympäristökysymyksiin.

1. Kannatatteko lisäydinvoiman rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Kyllä, vanhan laitoskannan uusimiseksi, hiilivoimaloista poispääsemiseksi sekä päästöttömyyden vuoksi.

2. Pitäisikö mielestänne turpeen kansainvälistä päästöluokitusta muuttaa? Miten sitä pitäisi muuttaa?

Pitäisi. YK:n tutkijoiden paneelin mukainen tieteellinen pohja olisi lähtökohtana, jolloin turve sijoittuisi omaan luokkaansa fossiilisten ja biopolttoaineiden väliin.

3. Kannatatteko Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista? Miksi tai miksi ette?

Yva-selvitysten jälkeen on keskusteltava, onko järkeä ja perusteltua muuttaa aikaisempia kielteisiä päätöksiä ottamalla huomioon ympäristön suuret arvot sekä nykyinen teknologia.

4. EU:n tavoitetta nostaa biopolttoaineiden osuus kymmeneen prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä on ankarasti kritisoitu. Pitäisikö EU:n luopua tavoitteesta? Miksi tai miksi ei?

Tavoite on ok. Yhdessä pitää seurata, että tavoite voidaan toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Muun muassa dieselautoihin on saatava suodattimet epäterveellisten pienhiukkaspäästöjen estämiseksi.

5. Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen energiankulutuksen kasvu. Miten ja mihin mennessä Suomen energiankulutus saadaan laskuun?

Paperi-, teräs yms. energiaintensiivinen teollisuus, rakennussektori, liikenne, kotitaloudet, ihminen ja asenteet ovat avainasemassa.

Energiasäästöillä ja energiatehokkuudella yms. voidaan päästä hyviin tuloksiin. Mutta energiansäästö on riippuvainen, mitä me tulevaisuudessa Suomessa teemme. Energiapihiys on saatava kunniaan.

6. Suomen tuottamasta Itämeren kuormituksesta maatalous aiheuttaa lähes puolet. Miten muuttaisitte maatalouden ympäristötukia Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi?

Tukien avulla on ohjeistettava toimenpiteet oikeille alueille, joista muun muassa ravinteet huuhtoutuvat tehokkaimmin pois. Riittävät suojavyöhykkeet ovat tärkeitä. Lisäksi kalankasvatusta on ohjattava puhtaampiin tuotteisiin. Tehokkaampi valvonta, haittaverot ja rangaistusuhat käyttöön.

7. Suomen metsäluonto köyhtyy edelleen. Tutkijoiden ja luonnonsuojelujärjestöjen mukaan metsäalasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä, jotta suojelun taso olisi riittävä. Samaan aikaan metsäteollisuus vaatii puuntuotannon lisäämistä. Miten metsien suojelu ja tuotannon lisääminen sovitetaan kestävällä tavalla yhteen?

Massa-ja paperiteollisuus sekä puutuoteteollisuus kuuluvat päästökaupan piiriin. Metsät kasvavina ja hyvin hoidettuina voivat olla myös hiilinieluja.

Metsistämme on pidettävä huolta ammattitaidolla. Puun osuutta teollisuudessa ja energiatuotannossa tulee tarkoin seurata ottaen huomioon kestävän kasvun rajat.

8. Norja pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2030 ja Ruotsi pyrkii leikkaamaan päästöt käytännössä nollaan tämän vuosisadan toisella puoliskolla. Kuinka paljon Suomen pitäisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä? Miten tavoitteisiin päästään?

Norjan ja Ruotsin kunnianhimoiset tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Ilmasto-ja energiapolitiikassa on saatava kaikki maanosat mukaan EU:n johdolla.

Suomikin voi olla näyttämässä esimerkkiä Norjan ja Ruotsin tavoin, ellei se muodostu kokonaisetumme kannalta kohtuuttomaksi.

Suomen ponnisteluista olisi se hyöty, että alan uudet innovaatiot voisivat hyödyntää työllisyyttämme ja vientiämme.

9. Tulevat kansainväliset ilmastoratkaisut edellyttävät merkittävää lisärahoitusta rikkailta mailta. Miten lisärahoitus pitäisi järjestää ja kuinka paljon Suomen pitäisi rahoitukseen osallistua?

Sternin raportin mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiskustannukset ovat noin 1% bkt:stä, mikä on pieni ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin ja kustannuksiin nähden. Voimakkaat vähennystoimet ovat kokonaistaloudellisesti perusteltuja.

Kehitysmaille ilmastonmuutos on suuri ongelma, joten tuet kehitysmaille tulisi kaksinkertaistaa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Suomelle kuuluu oma osuutensa, josta sen ei tule luistaa.

Tweet