Pekka Pirilä: Jäitä hattuun

Natalia Baer

Kuvassa on Pekka Pirilä. — Harkiten. Pekka Pirilä pelkää, että hätiköidyillä päätöksillä tehdään vahinkoa. Natalia Baer

Harkiten. Pekka Pirilä pelkää, että hätiköidyillä päätöksillä tehdään vahinkoa.

26.1.2007 13.32

Taina Ahtela

Energiatalouden professori Pekka Pirilän mukaan energiapäätöksissä ei saa hätiköidä.

Energiatalouden professori Pekka Pirilä Teknillisestä korkeakoulusta uskoo, että vuonna 2020 energian kulutus on kasvanut Suomessa hieman, mutta hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet lähes puoleen nykyisestä. Vähennys johtuu etenkin ydinvoiman ja maakaasun osuuden kasvusta.

Pirilä varoittaa, että uusilta energialähteiltä ja teknologioilta odotetaan liikaa ja liian nopeasti. Kestää kauan, ennen kuin monet sinällään mielenkiintoiset vaihtoehdot tuottavat tarpeeksi energiaa. Pirilän mukaan esimerkiksi suuret leväviljelmät voivat olla tehokas tapa ottaa talteen aurinkoenergiaa, mutta niistä ollaan vielä kaukana. Sama koskee puhdasta hiiliteknologiaa, fuusioenergiaa sekä hyötöreaktoreita.

Pirilä suitsisi myös puupolttoaineisiin kohdistuvaa intoa. Metsävarojen käyttö tähän tarkoitukseen saattaa kompastua yhtäältä ekologisiin rajoihin, toisaalta teollisuuden intresseihin.

”Metsä on arvokas resurssi. Kannattaako Suomessa kaasuttaa puuta, vai tehdä ensin paperia ja vasta kierrätyksen jälkeen polttaa se?”

Pirilän mukaan tulevaisuusskenaarion tekeminen vuodelle 2020 on vaikeaa.

”Se on kuitenkin varmaa, että vielä tuolloin odotetaan, mitkä ovat niitä tulevaisuuden ratkaisuja.” Pirilän mukaan energiakriisi ei välttämättä ole ratkaistavissa niin, ettei yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys kärsi.

”Helposti saatava energia on johtanut ylilyönteihin, mutta toisaalta tuonut mahdollisuuksia.”

Pirilän mukaan vähemmän houkuttelevammatkin energialähteet kuten maakaasu ja ydinvoima on hyväksyttävä toistaiseksi mukaan.

”Ei välttämättä ole hyvä asia, että maakaasun osuus nousee niin paljon kuin mallissani, mutta paine on kova”, Pirilä sanoo. Vuonna 2020 öljy ja kivihiili eivät korkeiden kustannustensa takia enää ole Pirilän mukaan kilpailukykyisiä energialähteitä.

Pirilä ei usko, että sähkön kysyntä vähenee. Yksi syy on, että sähköllä pystytään vuonna 2020 tuottamaan nykyistä paremmin lämpöä.

Pirilä ei usko myöskään polttokennoautojen ja sähköautojen läpimurtoon vuoteen 2020 mennessä. Sellaiset hybridiautot kuitenkin lisääntyvät, jotka käyttävät pitkillä matkoilla bensaa ja lyhyillä matkoilla verkkovirralla ladattavia akkuja.

Pirilä pelkää, että liian nopeilla päätöksillä ja keskeneräiseen teknologioihin satsaamalla tuhlataan rahaa ja saadaan aikaan suurta vahinkoa. Aiemmin esimerkiksi hätäiset ratkaisut rakennusten energiatehokkuuden lisäämisessä johtivat yhdessä suunnittelun puutteiden kanssa homeongelmiin.

Pirilän mukaan uusien teknologioiden ja energialähteiden tutkimukseen pitää panostaa ja niitä tulee tukea, mutta harkiten ja kustannustehokkaasti. Varoittava esimerkki on hänen mukaansa Saksa, jossa pystytettiin valtion tukirahoilla valtava määrä vanhaan tekniikkaan perustuvia tuulivoimaloita.

Suomessa tukitoimet ja tutkimus taas ovat olleet turhankin vähäisiä. Pirilä ohjaisi tutkimusta Suomen kannalta erityisen tärkeille alueille kuten metsäbiomassan parhaiden käyttötapojen kehittämiseen ja kylmän ilmaston erityiskysymyksiin sekä teknologiateollisuuteen.

Akateeminen malli 2020

Energiatalouden professori Pekka Pirilä arvioi, että vuonna 2020 Suomessa:

Kulutus on 1 572 petajoulea, eli hieman nykyistä suurempi. Pirilän mukaan loppukäyttö kasvaa todellisuudessa vain pari prosenttia, sillä tilastointitapa liioittelee ydinvoiman osuuden kasvua. Tehostamisen takia sama energiamäärä riittää nykyistä enempään.
Ydinvoiman osuus on kaksinkertaistunut. Kuudes ydinvoimala on pystyssä ja nykyiset yhä käytössä.
Hiililauhdevoimaa käytetään enää pieniä määriä huippu- ja varavoiman tuotantoon, turvelauhdetta ei lainkaan.
Lämmityksessä sähkö, kaukolämpö ja pelletit korvaavat öljyä. Maa- ja ilmalämpöpumput ovat yleistyneet. Suurissa kaupungeissa on lisätty maakaasun käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Bioenergian käyttö on kasvanut etenkin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.
Liikenteessä öljy on tärkein energialähde, mutta sähkön käyttö kasvaa. Paikallisliikenteessä käytetään hybridiautoja, junaliikenteen osuus on kasvanut kuljetuksissa.
Tuulivoiman käyttö on lisääntynyt suhteellisen paljon.
Hiilidioksidipäästöt ovat 36 miljoonaa tonnia, eli lähes puolet pienemmät kuin vuonna 2004 ja kolmanneksen pienemmät kuin vuonna 1990.