Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
26.1.2007 13.32
Ilmasto muuttuu, öljy loppuu ja Venäjä kiristää kaasuhanojaan. Mistä ihmeestä Suomi saa tulevaisuudessa sähköä, lämpöä ja polttoaineita?
Yhteiskuntajärjestelmämme sellaisena kuin sen tunnemme perustuu halpaan ja helppoon energiaan. Öljyn ja kivihiilen polttoon pohjautuva energiatalous on tuonut meille vuosisatojen kuluessa paljon hyvää, mutta se on nyt johtamassa umpikujaan. Siis mitä seuraavaksi? Mistä saadaan lamppuun valkeaa ja mikä koneita tulevaisuudessa pyörittää?
Pyysimme kolmea asiantuntijaa laatimaan omat valistuneet arvionsa siitä, miten Suomen energiantarve voidaan tyydyttää vuonna 2020. Fortumin teknologiapäällikkö Petra Lundström, Teknillisen korkeakoulun energiatalouden professori Pekka Pirilä sekä energia- ja ilmastokysymyksiin erikoistunut kansanedustaja Oras Tynkkynen olivat samaa mieltä siitä, että yhtä lopullista ratkaisua energiaongelmiin ei vielä vuonna 2020 ole tarjolla.
Useita lupaavia tekniikoita on jo kehitteillä ja osin käytössäkin. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergialta, puhtaalta hiilivoimalta, vetypolttokennoilta ja fuusiovoimalta odotetaan paljon.
Asiantuntijoidemme mukaan kestää kuitenkin vuosikymmeniä ennen kuin nämä tekniikat voivat korvata nykyisen energiajärjestelmämme. Tarvitaan paljon tukia, tutkimusta, kehitystyötä ja koelaitoksia, ennen kuin ne ovat riittävän tehokkaita ja taloudellisia.
Sen vuoksi lopullinen ratkaisu energiaongelmiin ei ole näköpiirissä vielä vuonna 2020.
Vuonna 2020 energiataloudessa eletään siirtymäaikaa. Sillaksi nykyisten ongelmien ja puhtaamman tulevaisuuden välille on tarjolla maakaasua ja ydinvoimaa. Maakaasun ongelma on tuontimme täydellinen riippuvuus Venäjästä.
Jotkut toivovat ydinvoimasta siirtymäkauden ratkaisua, jolla pelata aikaa uusien teknologioiden kehittymiselle. Toisaalta lisäydinvoima syö uusien energiatekniikoiden kannattavuutta eikä kannusta energian säästöön.
Jos markkinoille on tulossa mielin määrin halpaa ydinvoimalla tuotettua energiaa, kuka haluaa panostaa tulevaisuuden teknologiaan?
Asiantuntijoidemme mallit erosivatkin toisistaan eniten juuri ydinvoiman kohdalla. Pirilän ja Lundströmin malleissa oli kuusi ydinreaktoria, Tynkkyselle riittää neljä.
Jotta korvaavia tekniikoita olisi valmiina parin kolmen vuosikymmenen päästä, jolloin niitä viimeistään tarvitaan, kehitystyön pitäisi olla jo täydessä vauhdissa.
Ilmastonmuutoksen kannalta peliaikaa on vielä jäljellä. Riittää, jos päästöjä pystytään pudottamaan hieman pidemmän ajan päästä, jos niitä sitten pudotetaan reilusti enemmän.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n laskelmien mukaan globaalit kasvihuonepäästöt on puolitettava vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kahteen asteeseen. Jos sitovia osatavoitteita ei sovita nyt, lopullinen ratkaisu pakenee koko ajan kauemmas.
ydinvoima  tuulivoima  öljy  maakaasu  kivihiili 
Tweet