Viinintekijä Steinerin opissa

4.11.2009

Lena Björklund

Tästä olen kirjoittanut ennenkin: steinerilaisuus valtaa alaa viinintuottajien keskuudessa.

Ei suinkaan niin, että viinintekijät paneutuisivat jo 1920-luvulla kuolleen Rudolf Steinerin perustamaan antroposofiaan, vaan hänen ajatuksiinsa maatalouden kehittämisestä, eli biodynaamiseen maanviljelyyn.

Ei ehkä noinkaan. Pikemminkin on niin, että biodynaamiseen maanviljelyyn sisältyvä ajatus siitä, että jokainen maatila on oma ainutlaatuinen elävä yksilönsä, sopii erinomaisesti yhteen terroir-ajatuksen kanssa. Siinähän korostuvat maaperä ja paikallisilmasto ja siinä myös yleensä arvostetaan vanhoja paikallisia rypälelajikkeita ja vanhoja köynnöksiä.

Biodynaaminen viinituotanto houkuttaa kunnianhimoisia ja pieteetillä viininsä valmistavia tekijöitä. Sellaisia, jotka eivät juokse muotimakujen perässä.

Tälle tielle on lähtenyt myös Viini-lehden perustaja Juha Berglund, joka sisarustensa kanssa 1990-luvulla osti Chateau Carsinin viinitilan Bordeaux´n läheltä. Maistoin toissa viikolla tilan toistaiseksi ainoaa biodynaamista punaviiniä Viini & ruoka -messuilla Helsingissä. Sitä ei ole sertifioitu eikä sitä markkinoida biodynaamisena. Tuskin koskaan markkinoidaankaan.

Monet viinitilat, joita Berglund pitää huippuina, toimivat biodynaamisten menetelmien mukaisesti tekemättä asiasta numeroa.

Berglund pitää biodynaamisuutta yhtenä tapana päästä laatuun. Mitä laatu sitten on? Berglundille yksi laadun merkki on autenttisuus. Se tarkoittaa, että viini tuotetaan viljelyalueen perinteiden mukaisesti. Viinissä on alueen maku.

Berglundin mielestä biodynaamisuus on hieno sana sille, että viininviljelyssä palataan juurille. Toimitaan vanhan kansan perinteitä kunnioittaen.

Työt Chateau Carsinissa tehdään nykyään biodynaamisen kalenterin mukaan. Se aikatauluttaa köynnösten leikkaamisen, sadonkorjuun, maan auraamisen, viinin työstämisen ja muutakin. Kalenterin ohjeet liittyvät planeettojen liikkeisiin, mutta rakettitiedettä se ei ole, vakuuttaa Berglund.

Hän ei pysty perustelemaan, miksi mikin toimenpide milloinkin on tehtävä, mutta se ei haittaa häntä. Hänelle riittää, että hän on kuuden vuoden kokeiden perusteella huomannut, että köynnökset voivat paremmin ja viineistä tulee maukkaampia, viinillisempiä ja autenttisempia biodynaamisessa viininviljelyssä kuin tavanomaisessa.

Tilalla käytetään nykyään myös biodynaamisia preparaatteja, tehdään entistä enemmän käsityötä ja jalostetut hiivat on korvattu luonnon hiivoilla.

Rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyjen käyttö on loppunut. Tilalle on tullut biologinen torjunta. Berglundin mukaan biologia korvaa nyt kemiaa viininviljelyssä maailmalla yleisemminkin.

Chateau Carsinissa tuholaisille saatetaan valmistaa ansa liisteristä, jossa on uroksen tai naaraan hajuja. Käytetään siis katalasti hyväksi pariutumishaluja. Mutta innostunut suvunjatkaja liiskautuu liisteriin!

Juttelen näistä asioista Berglundin kanssa puhelimessa. Hän on liikkeellä kaupungilla ja otattaa itsestään passikuvan keskustelumme aikana. Häntä ei ole vienyt biodynaamiseen viininviljelyyn mikään vihreä politiikka tai kiihkeä torjunta-aineiden vastustaminen. Hän lentää jatkuvasti ja ajaa paljon autolla. Hän myöntää auliisti, että hänen hiilijalanjälkensä on suuri.

Keskustelumme aikana Berglund mainitsee kaksi biodynaamisesti viinejä valmistavaa huipputekijää nimeltä: Nicolas Jolyn ja Reinhard Löwensteinin.

Jolyn viinejä on Alkon tilausvalikoimassa. Halvin maksaa kolmekymppiä.

Löwensteinin viinejä Alkosta ei saa. Maistoin niitä Helsingin viinimessuilla pari vuotta sitten. Niiden mineraalisuudesta saa hyvän käsityksen klikkaamalla Löwensteinin kotisivuilta esiin kohdan terroir. Siinä on yksi kuva. Juuri sellaisessa maaperässä Löwensteinin köynnökset kasvavat. Uskokaa tai älkää.

Tweet