Suomi 2.0

17.3.2011

Jukka Relander

Esa Suominen tarttui heittämääni täkyyn ja moitti Vihreitä sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesta verouudistuksesta. Tämä sen jälkeen, kun totesin, että ympäristöverojen noston ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhdistämistä on vihreissä pohdittu paljon, ja siinä on haasteensa.

Näinhän se on. Mutta ongelmiin on myös tarjolla ratkaisuja. Olemme esittäneet tukien nostoa. Sata-komiteassa niistä käytiin tiukkaakin vääntöä, mutta demarit harasivat vastaan. Perusturvaa kun ei sitten millään saa nostaa nostamatta samalla ansiosidonnaista, jonka taso on kytketty peruspäivärahaan tietyillä kertoimilla sen varmistamiseksi, että duunarit liittyvät jatkossakin liittoihin. Se solidaarisuudesta köyhimpiä kohtaan, Esa.

Päätavoitteesta olemme samaa mieltä. Taloutta pitää piristää ja oikeudenmukaisuutta pitää lisätä ekologisista tavoitteista tinkimättä. On mielekästä verottaa laiskaa pääomaa ja korottaa sellaisen pääoman verotusta, joka nostetaan yrityksistä pois, ja samaan aikaan pitää lisätä tulonsiirtoja köyhimmille sen takaamiseksi, että kulutuskyky jakautuu tasaisemmin.

Kun saisi vain demarit mukaan tähän.

Tavoitteiden samankaltaisuus on kuitenkin hyvä lähtökohta. Ja meillä on varmasti opittavaa toisiltamme. Itselleni esimerkiksi säännöllisten ja pitkien työsuhteiden maailma on hyvin vieras. Olin viimeksi toistaiseksi jatkuvassa työsuhteessa muutaman kuukauden vuonna 1988. Samalla kannattaa muistaa että kaltaisiani on paljon. Systeemit pitää rakentaa palvelemaan monenlaisia tarpeita.

Vihreiden olisi ehkä hyvä ymmärtää, että sellainenkin maailma on olemassa, jossa tehdään yhdeksästä viiteen töitä viitenä päivänä viikossa. Mutta samalla pitäisi vakavasti pohtia sitä, että mihin olemme menossa. Uutta ei enää synny sillä, että porukka suorittaa ylhäältä annettua työtehtäväänsä ja latautuu lauantaisin pulkkamäessä uuteen viikkoon. Suomi 2.0 pitäisi päivittää ajan tasalle ja ottaa muiden 2000-luvulla kirimä etumatka kiinni. Järjestelmät on viilattava tukemaan luovaa työtä.

Kehotan avoimesti ja taka-ajatuksetta kaikkia demareita: tulkaa mukaan, vielä ehtii!

Teollinen yhteiskunta meni jo. Jos työllisyyttä halutaan nostaa, pitää katsella ihan jonnekin muualle kuin taantuville teollisuusaloille. Pienet ja keskisuuret yritykset luovat aidosti jotain uutta, ja parantavat työllisyyttä. Paras imu on uuden talouden aloilla, jossa rukataan ykkösiä ja nollia aivan uudenlaiseen järjestykseen erilaisten epämääräisten humanistien ideoiden mukaisesti. Mieluummin Guggenheim kuin Gutzeit. Niin se vain menee.

Nyt pitäisi saada PK-sektori toden teolla vetämään. Ja kyllä, olen jyrkästi samaa mieltä siitä, että parasta yrityssektorin tukemista on pienituloisten ostovoiman lisääminen. Keskituloisillekin voi antaa vähän, mutta vähiten ansaitsevat ovat avainasemassa. Tälläkö mennään?

Kirjoittaja on vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa.

Tweet