Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
6.4.2011
Jyrki Kasvi oli harmissaan Suomen tietoyhteiskuntakuplan puhkeamisesta. Suomi uskoo olevansa yhä tekniikan edelläkävijä, vaikka kehitys pysähtyi jo 1990-2000-lukujen vaihteessa. Siitä lähtien Suomen sijoitus kansainvälisissä tietoyhteiskuntavertailuissa on valunut koko ajan alaspäin.
Jep, Kasvi on oikeassa - mutta ei silti ripotella tuhkaa päällemme. Se huikea kehitys, jonka Suomi koki 1990-luvun lopussa, oli pitkälti Nokian ansiota. Gsm-tekniikasta tuli menestys ja hetken aikaa Suomi paistatteli maailman medioiden otsikoissa.
Planeetat asettuivat hetkeksi suotuisaan asentoon, jolloin internet, telekilpailun vapautuminen ja tekstiviestit nostivat Suomen jalustalle.
Se oli liian hyvää voidakseen kestää pitkään, eikä se kestänytkään. Wap-sekoilun ja epäonnisten 3G-huutokauppojen jälkeen mobiilimarkkinoiden painopiste siirtyi Japaniin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.
Pienellä Suomella ei ollut realistisia mahdollisuuksia pysytellä nopeasti muuttuvan 3G-tekniikan veturina, eikä siihen pystynyt lopulta Japanikaan.
Toki tietoyhteiskunta on paljon muutakin kuin hyvä sijoitus matkapuhelinkäytön tilastoissa. Suomi laati ensimmäisen tietoyhteiskuntastrategian jo vuonna 1995 ja odotukset olivat korkealla.
Monet hyvät projektit, kuten HST-kortti (1999), ovat kuitenkin epäonnistuneet. Julkishallinnon palvelut ovat toteutuneet vain osittain koska todellista muutoshalua, ymmärrystä ja koordinointia ei ole ollut.
On terveellistä pitää tähtäin korkealla ja tavoitella kuuta taivaalta, mutta ei kannata masentua jos se ei ihan onnistu. Suomalaiset etsivät pönkitystä heikolle itsetunnolleen ulkomailta ja ovat pettyneitä, kun tilastoykkösen asema on valunut kymmenen heikommalle puolelle.
Mutta luvut eivät ole mikään absoluuttinen mittari. Ne näyttävät vain sitä, mitä on haluttu mitata. Esimerkiksi lankapuhelimia Suomessa on vähän, mikä pudottaa sijoitusta joissakin tilastoissa. Se ei tietenkään tarkoita, että Suomi olisi puhelinkäytössä kehitysmaiden tasolla.
Harvaanasuttu, laaja maa on Suomelle pysyvä händikäppi. Kyllä meilläkin kelpaisi vetää gigabitin laajakaistaa joka kotiin, jos kaikki viisi miljoonaa kansalaista olisivat Aasian maiden tavoin yhden kaupungin alueella. Harva asutus pakottaa panostamaan langattomiin tekniikoihin, eivätkä ne voi koskaan olla yhtä nopeita ja luotettavia kuin kuituverkot.
Toinen händikäppi on suomalaisten hyvä englannin kielen taito. Voimme hakea helposti palveluita ulkomailta, mikä vaikeuttaa kotimaisten verkkokauppojen ja sisältötuottajien kilpailuasemaa. Ranskassa juuri kukaan ei osaa englantia (tai ainakaan halua käyttää sitä), mikä varmistaa kotimaisen kysynnän.
Kompuroinnista huolimatta on monia osa-alueita, joilla Suomi on yhä alan huipulla. Esimerkiksi netin tietoturva on meillä korkealla tasolla, kiitos alan kotimaisen teollisuuden sekä sujuvan yhteistyön viranomaisten ja yritysten välillä.
Verkkopankit ovat menestystarina, samoin sähköinen veroilmoitus, jota ei tarvitse edes täyttää.
Keskustelu julkisen tv-palvelun rahoituksesta on meillä jo käynnistynyt. Muut EU-maat tulevat pohtimaan asiaa lähivuosina ja ottavat silloin mallia Suomen ratkaisusta. Myös nettikäytön sääntelyä on meillä hoidettu viisaasti eli käytännössä jätetty se tekemättä.
Epäonninen laki lapsipornon suodattamisesta osoitti, miten vaaralliselle tielle hyvää tarkoittavat aloitteet voivat johtaa. Monissa EU-maissa valtio kuristaa nettikäyttäjiä paljon tiukemmin kuin Suomessa.
Ja onhan meillä tuorekin ilonaihe: Angry Birds on suomalaisen peliteollisuuden pitkään odotettu supermenestys. Esimerkin voima oli mahtava 1990-luvulla ja on sitä edelleen. Niin menestyvät yritykset kuin heidän julkisuudessa esiintyvät henkilönsä saavat helposti seuraajia. Menestys tuo uutta menestystä.
Tästä on hyvä parantaa seuraavalla hallituskaudella. Edellytys kuitenkin on, että uuteen eduskuntaan valitaan riittävästi alaa tuntevia ihmisiä. Papereita pyörittävä ja tietokoneet kieltävä eduskunta on itse toivomansa kehityksen jarru.
Kirjoittaja on kokoomuksen ehdokas eduskuntavaaleissa.
Tweet