Äänestäjä! ERVV vai EVVK?

8.4.2011

Kaisa Hiltunen

Aloitan tämän viimeisen Taisteluparit-blogini Jyrki Kataisen innoittamana. Sunnuntaipäiväni alkoi napakasti politiikan parissa kun Hjallis tivasi tv:n ruudulla Jyrkiltä, Pohjois-Savon omalta kultapojulta, politiikan kielen vaikeudesta ja siitä, kuinka kansa voi ymmärtää jos poliitikotkaan eivät ymmärrä.

Ihmisiä mekin vain olemme. Minä, Sara ja Jyrkikin. Hallittavan tiedon määrä on rajallinen. Kaikesta ei voi tietää kaikkea, vaikka joskus kansa tai ”kenttä” ja sen väki tuntuvat sitä vaativan. Poliitikko on vaikeassa paikassa. Keskimäärin haukkua taitaa tulla enemmän kuin kiitosta.

ERVV ja EVM – täyttä hepreaa tällaiselle hoitsutaustaiselle sosiaali- ja terveystantalle. EKG, NML, DNR. Kuulostaako tutulta? Ehkä ei. Eikä ole tarvekaan ellet ole terveydenhuollon ammattihenkilö.

Tantankin tulee osata ottaa kantaa esimerkiksi takausvastuihin, mieluummin teen sen kuitenkin perusteellisen selvityksen ja tiedonannon perusteella kuin mututuntumalta. Puolueeni osalta voin sanoa että keskusta on takausten tuplaamisen takana, mikäli se on ehdottoman välttämätöntä eivätkä muut keinot riitä.

Äänestäjä, lähdetkö tähän kelkkaan vai johonkin toiseen? Sinä olet valitsemassa niitä ihmisiä jotka näistä asioita uudessa eduskunnassa päättävät!

Äänestäjän on tehtävä muitakin valintoja. Oman maakunnan asialla tai puolesta oleva Mauri tai Mirja. Viimeiset viikot tiukkaa kiertämistä pienimmilläkin kylillä, soppatykki kuumana keskuspaikkakunnilla. Kättelyä kättelyn perään. Vaalikuume muuttuu oikeaksi – miksiköhän näin, flunssa-aikana?

Vai valitsisinko kuitenkin koko kansasta huolehtivan ehdokkaan? Sellaisen, joka ei vedä kotiinpäin vaan pitää kaikkien suomalaisten tasa-arvoisuutta tärkeänä. Monissa asioissa maailma ei juurikaan hetkahda maakuntarajan ylittäessä. Kiireettömän ehdokkaan, joka lähestyy sinua varovasti, pallon sinulle heittäen mielipidepalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja ehkä jopa oman postiluukkusi kautta.

”Kaikki puolueet järjestävät entistä vähemmän perinteisiä vaalitilaisuuksia, sillä niihin ei tule juuri ketään” todetaan uusimmassa Suomen Kuvalehdessä. Perinteisten tupailtojen puolue keskusta on aivan uudenlaisessa tilanteessa. Löytyykö tämän kevään ehdokkailta sitä luovuutta ja ennen kaikkea rohkeutta, jolla irrottaudutaan perinteistä ja tehdään aivan jotain uutta juuri äänestäjän ehdoilla?

Demareiden ovelta ovelle kampanja on puolestaan uutta, mutta sen arvioidaan olevaan liian radikaalia suomalaisille, jotka eivät halua ventovieraita ovelleen juttelemaan.

Valitaan vuoden 2011 kävelevä tietosanakirja! Onko minun ehdokkaani se joka tietää kaikesta vähän vai se joka tietää paljon muutamista asioista? Hän jolla on vastaus valmiina joka asiaan vai hän joka myöntää tietämättömyytensä, rajallisuutensa, mutta osaa syvällisesti ja perusteellisesti sen itselleen tärkeimmän vaikuttamistyön osa-alueen?

Uskon, että me molemmat sekä Sara että minä edustamme uusia tuulia. Olemme kuitenkin erilaisissa lähtötelineissä: ihailen vihreiden raikasta ja nykymaailmaa edustavaa kampanjointia ja äänestäjien lähestymistä, toivon, että voisin tuoda sitä samaa omaan puolueeseeni.

Toivon vilpittömästi Saralle – ihanalle taisteluparilleni – kaikkea mahdollisimman hyvää näissä vaaleissa. Olkoon vihreiden tie menestyksekäs! Toivottavasti tapaamme joskus siellä Arkadianmäellä tai ehkäpä jopa hallituksen lehterillä.

Ja äänestäjä! Olkoon kantasi näissä vaaleissa jokin muu kuin EVVVK. Ai mitä se tarkoittaa? No hei, KVG.

Kirjoittaja on keskustan eduskuntavaaliehdokas Pohjois-Savon vaalipiirissä.

Tweet