Avoimuudesta tehoa ja terveyttä

4.4.2011

Olli-Poika Parviainen

Valtion tehtävä on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Edellisessä kirjoituksessani pohdin mielenterveyshuollon kipupisteitä. Minna Sorsa jatkoi esittämällä inhimillisten vaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi.

Blogisarjamme keskeisenä teemana on ollut avoimuuden lisääminen. Avoimuus liittyy paitsi kulttuuriin ja käytäntöihin, myös tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

Tietoyhteiskunnan ja terveydenhuollon yhteensovittaminen ei ole edennyt riittävästi. Tekniikan tulisi palvella käyttäjää, ei päinvastoin.

Terveydenhuollon työstä liian suuri osa kuluu tietojenkäsittelyyn ihmisten auttamisen asemesta. Lisäksi päällekkäiset, irralliset ja käytettävyydeltään kyseenalaiset järjestelmät haaskaavat kohtuuttomasti resursseja.

Myös tietojärjestelmiin tarvitaan avoimuutta. Paitsi että järjestelmissä kannattaisi jo ihan riippumattomuuden vuoksi suosia avointa lähdekoodia, tulisi julkisen sektorin tiedon olla ylipäätänsä paremmin saavutettavissa ja ihmisten käytettävissä.

Terveydenhuollossa on toki turvattava yksityisyyden suoja, mutta avoimilla ratkaisuilla voisimme luoda valtakunnallisia järjestelmiä jotka ovat ennen kaikkea yhteensopivia keskenään. Tämä todennäköisesti säästäisi alkuinvestointien jälkeen myös selvää rahaa.

Avoimuutta tarvitaan myös palvelujen kehittämiseen. Yhdyn Minna Sorsan vaatimukseen: Ihmisiä pitää alkaa kuunnella!

Verkkoalustat ovat helppo keino lisätä vuorovaikutusta, mutta sukupolvien välille revenneet digitaaliset kuilut uhkaavat sulkea osan porukasta vuorovaikutuskanavien ulkopuolelle. Siksi erityisesti ikäihmisille on tarjottava apua tietotekniikan hallintaan.

Vuorovaikutuskanavien kehittäminen ei rajoitu terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi Tampereen kaupunki on polkaissut pystyyn ikäihmisille kotipalveluja tarjoavan Kotitori-hankkeen, joka toimii aktiivisesti myös verkossa. Alueellisen vaikuttamisen kanavat eli Alvarit puolestaan toimivat kanavana kaupunginosien asukkaiden ja kaupungin hallinnon välillä.

Verkkopohjainen kansalaismielipiteitä päätösvalmistelun tueksi kartoittava Valma-valmistelufoorumi sen sijaan on jäänyt vähän vaisuksi, mutta idea on silti varsin hyvä. Sosiaalisen median hyödyntäminenkin kannattaa, kunhan tiedostetaan, ettei julkinen sektori voi turvautua täysin yksityisten mediayhtiöiden palveluihin.

Yhä useampi hankkii terveyteensä liittyviä tietoja verkosta. Asiaan liittyy kuitenkin riskejä: mutuilun ja uskomusten maailmassa voi helposti saada myös virheellisiä tai suoranaisen vaarallisia ohjeita terveysasioissa.

Olisiko julkisen sektorin syytä kehittää edelleen sairaanhoitopiirirajat ylittäviä terveysportaaleja, joissa saisi tiedon lisäksi myös nopeaa palvelua? Yksityisiä verkkolääkäripalveluja ja erilaisia infosivustoja meillä jo onkin.

Avoimuuden nimissä voisimme siis ottaa myös verkon terveyskeskustelun kunnolla haltuun! Vielä kun sähköisen tunnistamisen saisi kuntoon niin olisimme hyvällä tiellä.

Kirjoittaja on vihreiden ehdokas Pirkanmaan vaalipiirissä.

Tweet