Ympäristöväki, katse Cetaan!

27.11.2014

Kati Pietarinen

Talvivaaran tarina on herättänyt monen suomalaisen pohtimaan sitä, onko kaivostoimintaan sekä ympäristölupien myöntämiseen ja valvontaan liittyvä lainsäädäntömme riittävää. Myös ajatus louhintaverosta on noussut keskusteluun.

Nämä pohdinnat voi unohtaa, jos EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus eli CETA tulee voimaan, arvioi Vihreän Langan viime viikolla haastattelema kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.

Sopimuksen sisältämä investointisuoja antaisi kanadalaisille yrityksille, esimerkiksi kaivosalalla toimiville, mahdollisuuden haastaa Suomen välimiesoikeuteen, jos heidän toimintansa vaikeutuu. Suomeksi sanottuna: jos esimerkiksi ympäristönormeja kiristetään tai kaivoslakia muutetaan. Sopimuksen analyysien mukaan CETA:n piiriin kuuluisivat kanadalaisyrityksien lisäksi yritykset, joilla on Kanadassa merkittävää yritystoimintaa.

Kymmeniin miljooniin, jopa miljardeihin euroihin nousevien korvausvaatimusten pelko voi jäädyttää suomalaisen ympäristölainsäädännön kokonaan, Koskenniemi varoittaa.

Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi CETA-sopimuksen viime perjantaina äänin 18–7. Se voi vielä kaatua: sopimus pitää hyväksyä vähintään europarlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa, mahdollisesti vielä kaikissa jäsenmaissa erikseen. Silloin se tulisi Suomessakin vielä täysistuntoon päätettäväksi. Hyväksyminen etenee todennäköisesti vuoden 2015 loppupuolella.

Vihreiden Anni Sinnemäki äänesti suuressa valiokunnassa hyväksyntää vastaan, samoin vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat. Sekä europarlamentin että Kanadan vihreät vastustavat CETA-sopimusta. Huono uutinen on, että se ei vielä riitä mihinkään.

Hyvä uutinen on se, että muualla Euroopassa investointisuojaa vastustava kansanliike on saanut jotkut maanosan merkittävimmistä poliitikoista kääntämään suuntaa investointisuojan suhteen - tai ainakin vihjaamaan, että suunnanmuutos olisi mahdollinen.

Keskusteluissa TTIP-sopimuksesta EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ottanut investointisuojaan lievästi kriittisen kannan. Selvää vastustusta on tullut Saksan talousministeri Sigmar Gabrielilta ja Ranskan ulkomaankauppaministeri Matthias Fekliltä. Junckerin puolue on oikeistolainen EPP, Gabriel ja Fekl ovat sosialisteja.

Tällä viikolla Alankomaiden parlamentti äänesti vastustavansa CETA:an sisältyvää investointisuojaa. Myös Itävallan parlamentti on ottanut siihen aiemmin syksyllä kriittisen kannan.

Huippupoliitikkojen kritiikki ei vielä takaa CETA:n ja siihen sisältyvän investointisuojan kaatumista, vihreä eurokansanedustaja Ska Keller kertoo Vihreän Langan joulukuun alussa ilmestyvässä haastattelussa. Siksi sen eteen on toimittava, myös Suomessa. Muuttuneet äänet muistuttavat silti siitä, ettei ole mitenkään kiveen hakattua, että Suomessakaan esimerkiksi demareiden tai kokoomuksen pitäisi ehdoin tahdoin kannattaa sopimusta.

Itsekseen poliitikot eivät kantojaan muuta - katse siis Cetaan, ympäristöväki!

P.S. Tässä pari konkreettista vinkkiä siitä, mistä kannattaa aloittaa:

1. Akatemiaprofessori Martti Koskenniemen blogiteksti investointisuojasta on selkeä ja valaiseva. Se käsittelee EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta eli TTIP:tä, mutta pätee myös CETA:an. Ylen Brysselin kone -radiosarjan mainio keskusteleva haastattelu Koskenniemen kanssa viime huhtikuulta vie vielä yksityiskohtaisemmin aiheeseen.

2. Canadian Center for Policy Alternatives -ajatuspajan Making Sense of the CETA -analyysi on selkeä ja pelottava. Se on jaettu temaattisesti, ja raportti sisältää paljon muutakin kuin pelkkää investointisuojaa sisältävää kritiikkiä. Siihen olisi hyvä perehtyä seikkaperäisesti!

3. Itse sopimukseen kannattaa tutustua Kanadan hallituksen selkeillä sivuilla, ei EU-komission järjettömästi taitetussa yli 1600-sivuisessa pdf-tiedostossa.

4. Kolmensadan eurooppalaisjärjestön yhteenliittymä kerää allekirjoituksia kansalaisilta TTIP- ja CETA-sopimuksia vastaan.

vapaakauppasopimus  TTIP  CETA  kaivosteollisuus 

Tweet