Jared Grove / Wikimedia Commons

Valiokunta hyväksyi kauppasopimuksen - kanadalaiset kaivosyhtiöt suojaan lakimuutoksilta?

21.11.2014 18.48

Kati Pietarinen

Eduskunnan suuri valiokunta on hyväksynyt EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen eli CETA:n äänin 18-7. Sopimukseen liittyvä investointisuoja saattaa asiantuntijan mukaan merkitä sitä, että esimerkiksi kaivoslain kiristäminen voisi saattaa Suomen vahingonkorvausvastuuseen.

Paavo Arhinmäen (vas) jättämä vastaesitys sopimuksen voimaansaattamisen keskeyttämisestä hävisi valiokunnan äänestyksessä. Vastaesitystä kannattivat vihreiden Anni Sinnemäki sekä perussuomalaisten edustajat.

Sopimus sisältää investointisuojamekanismin. Sen myötä yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään investoijien kannalta epäedulliseen suuntaan. Kanne ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Siinä kolmesta välimiehestä koostuva paneeli voi määrätä valtion maksamaan esimerkiksi investoineelle yritykselle korvauksia. Välimiehinä toimii noin viidenkymmenen pääosin kaupallisen koulutuksen saaneen lakimiehen joukko.

Suomessa toimii lukuisia kanadalaisia kaivosyrityksiä. Jos Suomi haluaisi esimerkiksi säätää louhintaveron tai muuten kiristää kaivoslainsäädäntöä CETA-sopimuksen käyttöönoton jälkeen, kanadalaisyhtiöt voisivat haastaa Suomen välimiesmenettelyyn.

”Suomi joutuisi maksamaan valtavat korvaukset, jollei välimiespaneeli hyväksy sitä veroa”, kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kommentoi esimerkkiä Vihreälle Langalle.

Suurimmat kansainvälisissä välimiesmenettelyissä määrätyt korvaukset ovat kymmeniä miljardeja euroja. Pelkät oikeudenkäyntikulut valtiolle ovat vähintään kolme miljoonaa euroa. Korvausten pelko voi jäädyttää lainsäädännön, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemi pitää välimiesmenettelyn suurimpina ongelmina sitä, että ulkomaiset, demokraattisen valintaprosessin ulkopuolella toimivat ja pääosin liike-elämän koulutuksen saaneet juristit arvioivat ja asettavat sen puitteissa rajoja julkisen vallan toiminnalle.

”Välimiesmenttelystä saatujen kokemusten mukaan välimiespaneelien päätöksen ovat ristiriitaisia ja huteria. Ne eivät tuota oikeusvarmuutta. Aivan samoilla faktoilla on tullut täysin ristiriitaisia päätöksiä, koska paneeleissa on eri kokoonpanot”, Koskenniemi toteaa.

Eduskuntatiedotuksen tiedotteen mukaan suuri valiokunta piti myönteisenä sitä, että sosiaali-, terveys-, uhka- ja rahapeli- sekä koulutuspalveluille ja tietyille energiaan liittyville aloille sopimukseen on sisällytetty Suomen lainsäädännön muuttamismahdollisuuden turvaavat rajoitukset.

CETA-sopimuksen liitteistä selviää, että mahdollisuutta muuttaa ympäristölainsäädäntöä Suomessa ei ole turvattu rajoituksilla.

Kanadan pääministeri Stephen Harper ja Euroopan komission silloinen puheenjohtaja José Manuel Barroso allekirjoittivat CETA-sopimuksen syyskuun lopulla. Sen ratifioinnin ennustetaan etenevän aikaisintaan ensi vuoden lopulla.

Vielä ei ole selvää, ratifioidaanko sopimus niin sanottuna sekasopimuksena, eli tarvitaanko siihen kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä, vai riittääkö Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston hyväksyntä. Tiedotten mukaan suuri valiokunta painottaa, että vapaakauppasopimuksen sisältäessä jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, sopimus tulee tehdä sekasopimuksena.

Jos EU:ssa päädytään siihen, että kyseessä on sekasopimus, sopimus on Suomessa vielä hyväksyttävä eduskunnan täysistunnossa. Muussa tapauksessa tämänpäivänen suuren valiokunnan päätös on mandaatti Suomelle kannattaa sopimusta Eurooppa-neuvostossa valiokunnan asettamin ehdoin.

Ranska ja Saksa edustajat ovat viime kuukausina vastustaneet sopimukseen sisältyvää investointisuojamekanismia. Samanlainen sisältyy EU:n ja Yhdysvaltain välille neuvoteltavaan vapaakauppasopimukseen TTIP:iin.

Koskenniemi ennustaa, että jos CETA-sopimus vaatii kaikkien EU-jäsenmaiden hyväksynnän, se kaatuu.

vapaakauppasopimus  kauppapolitiikka 

Tweet