Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
15.4.2015
Huomasin aamulla Facebook-tuttuni profiilissa vilkkaan vaalikeskustelun, jossa sivuttiin EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta TTIP:tä. Keskustelussa tuli vastaan väite, että TTIP ei olisi eduskuntavaaleissa tärkeä kysymys, koska aiheesta neuvotellaan EU-tasolla. Siltä varalta, että usea jakaa tämän vastaan tulleen käsityksen, hieman kuivaa rautalankaa aiheesta:
TTIP-sopimuksesta neuvottelee parhaillaan EU:n komissio. Kun neuvottelut on saatu päätökseen (tavoitteena on, että näin kävisi vielä tämän vuoden aikana), valmis asiakirja pitää hyväksyä ainakin Euroopan parlamentissa sekä Eurooppa-neuvostossa.
Suomeksi se tarkoittaa sitä, että elleivät TTIP-neuvottelut jotenkin kuivu kasaan tai pitkity, sopimus tulee vaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle hyväksyttäväksi. Sama on totta myös jo valmiiksi neuvotellusta EU:n ja Kanadan välisestä vapaakauppasopimus CETA:sta, johon TTIP:n lailla sisältyy paljon kritiikkiä osakseen saanut investointisuoja ja riitojenratkaisumenettely. Kanadalaisyritysten lisäksi CETA koskee myös yhdysvaltalaisia (tai vaikka eurooppalaisia) yrityksiä, joilla on Kanadassa tytäryhtiö.
Vapaakauppasopimukset ovat siis olennaisia kysymyksiä hallitukseen menosta neuvoteltaessa.
TTIP on siksikin eduskuntavaalikysymys, että TTIP tulee hyvin todennäköisesti myös eduskunnan suuren salin hyväksyttäväksi. Varmaa se ei vielä ole – kyse on siitä, ettei EU:lla ole aiempaa kokemusta siitä, miten unionin nimessä tehdyt vapaakauppasopimukset pitää hyväksyä, ja aiheesta väännetään EU:ssa.
EU:n tuomioistuimelta ollaan pyytämässä kantaa aiheeseen, sen pitäisi tulla vuoden tai puolentoista sisällä. Useimmat lainoppineet ja aihetta seuraavat poliitikot kuitenkin ennustavat, että sopimuksesta pitää myös äänestää jäsenmaiden parlamenteissa. Tällaista menettelyä kutsutaan sekasopimukseksi.
Vihreiden euroedustaja Heidi Hautala esitti maaliskuun lopulla pitämässään puheenvuorossa Vision TTIP-tapahtumassa kaksi eri mahdollisuutta siitä, mitä seurauksia sillä on, jos yksittäinen jäsenmaa kaataa sopimuksen. Seurauksena voi olla, ettei sopimus tule voimaan kyseisessä maassa – tai sitten se, että sopimus kaatuu koko EU:ssa. Hylkäämisen seurausten laajuus riippuu Hautalan mukaan siitä, miten komissio asian aikanaan muotoilee.
Vihreä Lanka kysyi maaliskuussa eduskuntapuolueiden kantoja TTIP-sopimukseen. Kriittisimmin siihen suhtautuivat vihreät ja vasemmistoliitto, perussuomalaiset ei ottanut kantaa.
TTIP  vapaakauppasopimus  eduskuntavaalit 2015 
Tweet