Iiro Törmä

Tästä vapaakauppasopimuksissa on kyse: Kuusi kysymystä ja vastausta

11.12.2014 15.41

Kati Pietarinen

1. TTIP, CETA – WTF?

TTIP on vapaakauppasopimus, josta on neuvoteltu EU-komission ja Yhdysvaltain välillä kesästä 2013. Sen tarkoituksena on helpottaa tavaroiden ja palvelujen kauppaa erityisesti yhdenmukaistamalla yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä, standardeja ja lupamenettelyjä Atlantin molemmin puolin. Sopimus kattaisi yli puolet maailman bruttokansantuotteesta.

Komission mukaan TTIP voisi tuoda EU-maille vuosittain 119 miljardia euroa vuodesta 2027 lähtien. Kriitikoiden mukaan arvio on epärealistinen. Marraskuussa julkaistun Tuftsin yliopiston tutkijan arvion mukaan sopimus puolestaan vähentäisi bruttokansantuotetta ja työpaikkoja, erityisesti Pohjois-Euroopassa.

CETA on EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus, joka on jo neuvoteltu valmiiksi ja allekirjoitettu syyskuun lopulla. Sopimus voi silti vielä kaatua.

Komissio arvioi CETA-sopimuksen kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta 11,6 miljardilla eurolla vuodessa. CETA koskee kanadalaisten toimijoiden lisäksi esimerkiksi sellaisia konserneja, joilla on Kanadassa merkittävää yritystoimintaa.

2. Miksi vihreät vastustavat?

Europarlamentin vihreät vastustavat TTIP:tä ja CETA:a yhdessä Kanadan vihreän puolueen sekä kanadalaisen ja yhdysvaltalaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Miksi?

Vihreän saksalaisen eurokansanedustajan Ska Kellerin mukaan suurin ongelma on sopimukseen sisältyvä investointisuojamekanismi. Sen avulla yritykset voivat haastaa valtioita oikeuteen, jos ne esimerkiksi muuttavat lainsäädäntöään. Sopimus loisi myös pysyvän EU:n ja USA:n välisen sääntely-yhteistyöneuvoston, jolle voisi ehdottaa aloja, joilla sääntelyä pitäisi yhdenmukaistaa. Kellerin mukaan sopimus heikentäisi kuluttajansuojaa Euroopassa.

”EU:ssa tuotteista on todettava, että ne ovat vaarattomia, ennen kuin niitä saa myydä. Yhdysvalloissa taas tuote on sallittu, ellei sitä todeta vaaralliseksi. Näyttäisi siltä, että Yhdysvaltain käytäntö tulisi voimaan EU:ssakin.”

Keller painottaa, ettei USA ole ainoa pahis: EU-komissio ajaa heikennyksiä Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoiden säännöksiin.

”Olemme huolissamme siitä, ettei sopimus synnyttäisi niin paljon työpaikkoja kuin on väitetty. Parlamentin tekemän arvion mukaan Suomi voisi olla maita, jotka häviävät työpaikkoja.”

Keller näkee sopimuksen kyseenalaisena myös globaalista näkökulmasta.

”Kun maailman kaksi suurinta kauppablokkia solmii sopimuksen, muut maat tulevat seuraamaan sen sääntöjä. WTO on kuollut. WTO:ssa on mielestämme paljon ongelmia, mutta ainakin siinä myös muut maat pääsevät sanomaan sanansa.”

Entä mitä vihreillä on CETA:a vastaan?

”Cetaan sisältyy samanlainen investointisuojajärjestely kuin TTIP:hen, ja miniversio sääntely-yhteistyöneuvostosta. Sopimuksessa näkyy pyrkimys pienimpään yhteiseen nimittäjään kaiken sääntelyn suhteen”, Keller toteaa.

”Sopimus tiukentaa Kanadassa lääkkeiden patenttisuojaa. Se tulisi erittäin kalliiksi kanadalaiselle, rinnakkaislääkkeisiin perustuvalle terveysjärjestelmälle.”
 
3. Pahamaineinen investointisuoja

Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kannattaa vahvasti TTIP- ja CETA-sopimuksiin sisältyvää vapaakauppa-ajatusta. Hän pitää kuitenkin sopimuksiin sisältyvää investointisuojaa ja riitojenratkaisumenettelyä niin ongelmallisina, että toivoo sopimusten kaatuvan.

Investointisuojamekanismin myötä yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään investoijien kannalta epäedulliseen suuntaan. Tällainen muutos voisi olla esimerkiksi ympäristölainsäädännön kiristäminen tai louhintaveron käyttöönotto.

Tällainen kanne ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Siinä kolmesta välimiehestä koostuva paneeli voi määrätä valtion maksamaan investoijalle korvauksia. Välimiehinä toimii noin viidenkymmenen pääosin kaupallisen koulutuksen saaneen lakimiehen joukko.

”Yksityisten kauppasuhteiden ongelmia ratkaisemaan perustetun järjestelmän ei ole mahdollista arvioida julkisen vallan toimintaa. Riidat pitäisi ratkaista kansallisissa oikeusistuimissa”, Koskenniemi painottaa.

Suurimmat kansainvälisissä välimiesmenettelyissä määrätyt korvaukset ovat kymmeniä miljardeja euroja, pienemmät kymmeniä miljoonia.  Korvausten pelko voi jäädyttää lainsäädännön, Koskenniemi kuvailee.

Välimiespaneelit ovat antaneet täysin samoilla faktoilla vastakkaisia tuomioita.

”Oikeuskäytäntö on ristiriitaista, huteraa ja epämääräistä.”

Suomella on eri valtioiden kanssa 62 sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joihin sisältyy investointisuoja. Koskenniemen mukaan näitä ei voi verrata TTIP:hen tai Cetaan.

”Nämä ovat epätasa-arvoisia sopimuksia, joissa toisena osapuolena on joko kehitysmaa tai itäisen Euroopan EU-maa. Sopimukset kattavat vain 1,3 prosenttia Suomeen tehdyistä investoinneista, eikä niiden investointisuojaa ole koskaan sovellettu.”

Suomessa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajat ovat perustelleet välimiesmenettelyn tarvetta joidenkin maiden oikeusjärjestelmien epämääräisyydellä tai riippuvuudella hallinnosta. Esimerkkinä EU:ssa on mainittu Unkari. Koskenniemen mukaan argumentti ei pidä.

”Ei Unkarin oikeuslaitos ole yhtään sen kaoottisempi kuin se käytäntö, jolla investointisuojasopimuksia on välimiesmenettelyssä tulkittu.”

4. Miksi Suomi ajaa investointisuojaa?

Investointisuoja jakaa voimakkaasti EU-maita ja eurooppalaisia huippupoliitikoita, ja TTIP-neuvottelut ovat Financial Times -lehden mukaan jumissa. Lokakuussa EU-komission tuore puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi, ettei valmis TTIP-teksti anna ”salaisille tuomioistuimille viimeistä sanaa investoijien ja valtioiden välisissä riidoissa”.

Saksan talousministeri Sigmar Gabriel on esittänyt tiukkaa kritiikkiä investointisuojaa kohtaan. Ranskan ulkomaankauppaministeri Matthias Fekl ilmoitti marraskuun puolivälissä, ettei Ranska hyväksy investointisuojan vuoksi TTIP-sopimusta vuoden 2015 aikana.

Suomi kannattaa investointisuojaa voimakkaasti. TTIP:n kerrotaan olevan nykyisen pääministerin ja entisen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok) lempilapsi. Lokakuussa Suomi oli mukana 14 EU-maan kirjeessä Junckerille, jossa kehotettiin pitämään investointisuoja sopimuksessa.

”Jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat aiemmin antaneet komissiolle ohjeet, joiden pohjalta neuvotteluja käydään ja kirje viittasi tähän. Investointisuoja on siis jo osa jäsenmaiden hyväksymää mandaattia”, ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) sanoo Vihreälle Langalle.

Toivakan mielestä investointisuoja ja välimiesmenettely hyödyttävät erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä.

”Haluamme taata investointeihin kannustavan vakaan toimintaympäristön. Sopimuksilla on mahdollista alentaa suomalaisten yritysten investointikynnystä ulkomaille ja samalla vähentää niihin liittyviä epävarmuuksia ongelmatilanteissa. Erityisesti pk-yrityksille on elintärkeää voida varmistua nopeasta ja puolueettomasta käsittelystä mahdollisissa ongelmatilanteissa.”

Onko yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten tuomioistuinten puolueettomuudessa ongelmia?

”Tiedossamme ei ole, että suomalaiset toimijat olisivat kokeneet niissä ongelmia, mutta yritykset eivät aina informoi kohtaamistaan haasteista.”

5. Miten sopimuksille käy?

Ska Keller ennustaa, että TTIP-neuvottelujen saattaminen loppuun vie ainakin vuoden. Kun sopimus syntyy, se pitää hyväksyä ainakin pääministereiden muodostamassa Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Marraskuun lopulla europarlamentin sosialistiryhmän edustaja Bernd Lange kertoi ryhmän vaativan riitojenratkaisumenettelyn poistamista TTIP-neuvotteluista. Ska Keller arvioi, että parlamentti saattaa kaataa sopimuksen, jos sosialistit äänestävät sitä vastaan, mutta hän ei ole vakuuttunut, että näin lopulta käy. Vihreiden lisäksi TTIP:tä vastustaa europarlamentin vasemmistoryhmä. Sitä vastaan ovat puhuneet myös Ranskan äärioikeistopuolue Front National sekä Italian populistinen Viiden tähden liike.

Todennäköisesti sopimus käsitellään niin sanottuna sekasopimuksena, eli se pitäisi hyväksyä myös kaikissa jäsenmaissa.

Martti Koskenniemi arvioi, että sopimus kaatuu Saksan ja Ranskan vastustukseen. Keller on skeptisempi:

”Saksan sosiaalidemokraatit pitävät tästä nyt paljon melua julkisuudessa, mutten usko, että hallitus todella vastustaa sopimusta. He haluavat siihen vain pieniä muutoksia. En usko Ranskankaan tätä kaatavan.”

Sopimus saattaa toisaalta suistua juridisiin ongelmiin, Koskenniemi toteaa.

”Erään tulkinnan mukaan investointisuoja olisi ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.”

Kanadan kanssa neuvoteltavan CETA-sopimuksen tilanne on sekava. Syyskuussa Saksan talousministeri Gabriel totesi, että Saksa ei hyväksy investointisuojaa, ja että CETA:a pitää vielä muokata. Marraskuun lopulla Gabriel veti pois kritiikkinsä ja suositteli sopimuksen hyväksymistä.

Hyväksymisprosessin arvioidaan etenevän ensi kesänä tai syksynä. Silloin se pitäisi siis hyväksyä Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Parlamentissa sen kaatuminen tarvitsisi sosialistiryhmän äänet. Keller ei pidä niitä lainkaan varmoina.
Sitä ei vielä tiedetä, tarvitaanko CETA:an myös kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä. Se saattaisi olla vaikeaa.

”Alankomaiden parlamentissa äänestettiin juuri, että maan tulee vastustaa investointisuojaa vapaakauppasopimuksissa. Myös Itävallan parlamentti otti siihen syyskuussa kriittisen kannan”, Keller kertoo.

”Tästä voi tulla kiinnostavaa.”

6. Kuunteleeko kukaan kansaa?

Heinäkuussa 2014 TTIP:n vastustajat hakivat rekisteröintiä kahden kauppasopimuksen vastaiselle eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle. Aloitteen avulla miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään säädösehdotuksen. Kesän aikana yli 200 järjestöä ilmoittautui tukemaan kampanjaa. Syyskuussa Euroopan komissio hylkäsi kansalaisaloitteen rekisteröinnin juridisin perustein.

Martti Koskenniemi ei ihmettele hylkäämistä.

”Aloitetta ei ollut muotoiltu sen malliseksi kuin kansalaisaloite vaatii. Kyllä minäkin komission virkamiehenä olisin sen hylännyt.”
Kansalaisaloitteen järjestäjät ovat vieneet hylkäämisen EU-tuomioistuimeen. He myös keräävät nimiä epäviralliseen kansalaisaloitteeseen: kahdessa kuukaudessa allekirjoituksia on kertynyt yli miljoona. Aloitteen tarkoituksena on kerätä painetta sopimuksia vastaan.

TTIP  CETA  vapaakauppasopimus  euroopan unioni 

Tweet