Neljä tietä vihreään kapitalismiin

17.9.2008

Terhi Brusin

Palaan tällä viikolla vielä hetkeksi aiemmin mainitsemaani kirjaan Natural Capitalism. Siitä löytyy lista neljästä keskeisestä strategiasta, joiden avulla kapitalismista tehdään vihreämpää:

1. Raaka-aine- ja energiatehokkuus

Käsite on viime vuosina tullut laajemminkin tunnetuksi, mutta tehokkuuden parantamisessa useimmat yritykset ovat vasta alkutaipaleella.

Puhumattakaan siitä, että voimavarojen ekonomiaa opetettaisiin tuleville ammattilaisille kuten Heidelbergin yliopiston ympäristötalouden koulutusohjelmassa: oppina uusiutuvista ja uusiutumattomista voimavaroista ja siten myös talouskasvun materiaalisista rajoista.

2. Luonnon jäljittely

Luonnon jäljittelystä puhuvat vasta ekspertit, mutta kyllähän me kaikki olemme kuulleet, miten esimerkiksi hämähäkin verkko olisi verrattoman kestävä ja joustava materiaali, jos ihminen osaisi sitä valmistaa.

Puhumattakaan siitä, että teollisuus osaisi valmistaa sitä yhtä edullisesti kuin hämähäkki, joka pärjää ilman prosessilämpöä, painetta, kemikaaleja ja hurjaa energiankulutusta.

Toinen puolisko tätä näkökulmaa on kehdosta kehtoon-ajattelu, eli jätteen välttäminen niin pitkälle, ettei sitä synny lainkaan.

Luonnossahan ei ole sellaista törkyä, joka ei kelpaisi vielä jonkun ravinnoksi tai rakennusaineeksi. Meidän yhteiskunnassamme sen sijaan tuhlataan aivan käsittämättömiä määriä käyttökelpoisia asioita joka ikinen sekunti.

3. Palvelutalous

Palvelutaloudesta puhuttiin jo 1990-luvun alussa, kun istuin Tampereen yliopistolla ympäristöpolitiikan kursseilla. Siihen nähden alalla on tapahtunut harmillisen vähän.

Yritykset voivat liisata autoja ja kopiokoneita, mutta tavallisille kotitalouksille ei ole tarjolla vielä paljoakaan. Palvelupainotteiseen näkökulmaan kuuluisi myös se, että hyvinvointia mitattaisiin bruttokansantuotteen sijaan palvelutasolla.

4. Luonnon pääoman hoito

Tätä on esimerkiksi metsien hoito niin, että niistä riittää käytettävää tulevillekin polville ja samalla elinympäristöä metsän lajeille.

Luontohan paitsi antaa meille monenlaisia materiaaleja, myös hoitaa arvokkaita palveluja, kuten ilmastonsäätelyä ja pölytystä.

Jälkimmäisestä ilmestyi tällä viikolla saksalais-ranskalainen tutkimus, jonka mukaan pölyttäjähyönteisten vähentyminen on yksi suurimmista uhkatekijöistä luonnon monimuotoisuudelle.

Hyönteisten hoitaman pölytyksen arvo on tutkimuksen mukaan runsaat 150 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin kymmenesosaa maailman koko elintarviketuotannon vuotuisesta arvosta.

Pölyttäjien puuttumisesta koituvat vahingot olisivat sitäkin suuremmat, jopa 310 miljardia euroa, summaavat tutkijat, joiden artikkeli ilmestyi juuri Ecological Economics -lehdessä. 

Tweet