Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Näillä palikoilla rakennetaan Cancúnin ilmastosopua
3.12.2010 11.40
odotukset Cancúnissa meneillään olevan ilmastokokouksen tuloksista ovat matalat, ja kokous on muutenkin kutistettu versio viime vuotisesta Kööpenhaminan jättitapahtumasta.
Toimittajien määrää on vähennetty ja myös kokoukseen lähetettäviä tarkkailijadelegaatioita on pienennetty.
Cancúniin ei ole tulossa valtioiden päämiehiä, vaan Meksiko on halunnut järjestää normaalin osapuolikokouksen, jossa asioista neuvotellaan ministeritasolla. Suomenkin kolmenkymmenen hengen neuvottelijaryhmä on viimevuotista pienempi.
On selvää, ettei Cancúnin ilmastokokouksesta saada laajaa sitovaa sopimusta. Cancúnissa on kuitenkin tärkeä ottaa edes pieniä edistysaskelia, jotta YK-prosessin uskottavuus säilyy.
Nyt haetaan pakettia päätöksistä, jotka tyydyttäisivät sekä teollisuus- että kehitysmaita, ja joiden avulla neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin ensi vuonna.
Cancúnissa on tavoitteena siirtää viime vuonna niin sanottuun Kööpenhaminan sitoumukseen kirjattuja asioita varsinaisiin neuvotteluteksteihin. Kööpenhaminan sitoumus oli poliittinen sopimus, ja nyt asioista tarvittaisiin viralliset päätökset.
Esimerkiksi sitoumukseen kirjatut eri maiden päästövähennystavoitteet pitäisi siirtää neuvotteluteksteihin, jotta voidaan todeta, ovatko ne riittämättömiä – ja aloittaa keskustelu vähennystavoitteiden korottamisesta. Kokouksessa pitäisi syntyä päätös trooppisen metsäkadon ehkäisymekanismista REDD+:sta, josta oltiin pitkälti yksimielisiä jo Kööpenhaminassa.
Teollisuusmaille on tärkeää, että Cancúnissa edistyttäisiin päästövähennysten mittaamisessa, raportoinnissa ja verifioinnissa, eli kokouskielellä MRV:ssä.
Eri maiden raportoinnissa on tällä hetkellä suuria eroja, sillä Kioton pöytäkirjan osapuolet raportoivat tekemisistään melko yksityiskohtaisesti ja kehitysmaat melko suurpiirteisesti.
Etenkin suuret kehitysmaat ovat olleet vastahakoisia kehittämään koko maailman yhteistä raportointikäytäntöä.
Nyt Intialta on kuitenkin tulossa MRV:stä ehdotus, joka saattaa kelvata sekä teollisuus- että kehitysmaille. Sen hyväksyminen olisi edistysaskel.
Kehitysmaat odottavat edistystä rahoituskysymyksissä. Kööpenhaminan sitoumuksessa mainitusta Copenhagen Green Fund -rahastosta pitäisi Cancúnissa tehdä päätös, jotta sen perustamista voitaisiin alkaa tutkia.
Neuvottelupöydällä on suunnitelmia uusien instituutioiden rakentamiseksi. Niitä kaivataan esimerkiksi puhtaan teknologian siirtämiseen teollisuusmaista kehitysmaihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tällä saralla on mahdollista edetä.
Cancúnin neuvottelujen suurin avoin kysymys on Kioton pöytäkirjan jatko ja tulevan sopimuksen oikeudellinen muoto.
Osapuolilla ei ole yhteistä näkemystä siitä, tulisiko sopimuksen olla yksi kattava sopimus vai kaksi pöytäkirjaa, joista toinen olisi Kioton jatko ja toinen kehitysmaiden ja mahdollisesti Yhdysvaltojen velvoitteita varten.
Kehitysmaat kokevat Kioton pöytäkirjan jatkokauden tärkeäksi, sillä niiden mielestä vastuu ilmastonmuutoksesta kuuluu ensisijaisesti teollisuusmaille.
Teollisuusmaista ainakin Japani vastustaa Kioton jatkamista sellaisenaan, sillä sen mielestä sopimus, josta maailman suurimmat päästäjät Kiina ja Yhdysvallat ovat ulkona, on hyödytön.
Yhdysvaltojen kädet taas ovat sidotut maan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi. Kiina ja suuret kehitysmaat eivät todennäköisesti lähde mukaan sitovaan sopimukseen niin kauan kuin Yhdysvallat jää siitä ulos.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
