Kirjava katras

3.12.2010 11.40

Hanna Eriksson

Kun muita jo väsyttää, Basic-maat lisäävät höyryä.

Basic-maat tulevat ilmastoneuvotteluihin hyvin valmistautuneita. Esimerkiksi 50 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikalla on huomattavasti isompi ja kokeneempi delegaatio kuin 140 miljoonan asukkaan Venäjällä.

Vaikka Basic-maat kampaavat rivinsä suoriksi yhteisissä kysymyksissä, jokaisella niistä on omat tavoitteensa.

Brasilia

Cancúnin ilmastokokouksessa Brasilialla on taitavat neuvottelijat erityisesti metsäkadon pysäyttämistä koskevissa REDD+-neuvotteluissa ja maankäytön muutoksia koskevissa LULUFC-neuvotteluissa.

Erityisesti REDD+-asioissa Brasilia on maa, joka saa neuvottelut komennettua eteen- tai taaksepäin.

Se on vastustanut ehdotusta, että teollisuusmaat saisivat anteeksi ilmastopäästöjään tukemalla metsähankkeita kehitysmaissa. Cancúnissa Brasilia voi olla kuitenkin valmis kompromissiin, koska neuvottelut eivät muuten etene.

Brasilian ympäristöneuvottelijat ovat taitavia ja vaikutusvaltaisia kehitysmaaryhmässä. Japanissa lokakuun lopussa pidetyssä kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa Brasilia sai kehitysmaiden G77-ryhmän taipumaan uuvuttavan urakan jälkeen kompromissiin. Se veti neuvotteluja geenivarojen käytöstä ja niiden hyötyjen jakamisesta.

Brasilia on aiemmin ollut ilmastopolitiikalle harvinaisen avoin kehitysmaa, ja se on halunnut rakentaa kansainvälistä sopua. Koska ilmastomyönteinen presidentti Lula da Silva vaihtui juuri häntä epäilevämpään Dilma Rousseffiin, Cancúnissa maa tuskin ottaa johtoasemaa neuvotteluissa.

Brasilia korostaa nyt teollisuusmaiden historiallista vastuuta ilmastonmuutoksesta. Teollisuusmaat eivät pidä siihen keskittymistä kovin rakentavana neuvottelustrategiana.

Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikka toimii sillanrakentajana Afrikan maiden ja teollisuusmaiden välillä.

Sen väestö on selvästi pienempi kuin muilla Basic-mailla, ja jäsenyys Basic-ryhmässä tarjoaa Etelä-Afrikalle paikan maailmanpolitiikan painavissa pöydissä.

Etelä-Afrikka on näkyvässä asemassa myös kehitysmaiden G77-ryhmässä. Se pyrkii yhteistyöhön ja on neuvotteluissa rakentava.

Etelä-Afrikka joutuu kuitenkin tasapainottelemaan radikaalien afrikkalaisten maiden kantojen ja muiden Basic-maiden kanssa.

Maalla on erittäin taitava delegaatio. Sillä on useita loistavia neuvottelijoita, kuten virkamiestason pääneuvottelija Alf Wills, tekninen asiantuntija Harald Winkler ja terävä juristi Sandea de Wett.

Kiina

Kiinalla on maaryhmän mahtavin talous ja eniten paineita vähentää päästöjään.

Kiina ei tarvitse Basic-ryhmää saadakseen vaikutusvaltaa.

”Nykyään ei ole sellaista huonetta, mihin Kiina ei pääsisi. Se tarvitsee muita enemmänkin siksi, että välttäisi eristyksiin joutumisen”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma toteaa.

Ilmastotoimiston päällikkö Su Wei vetää virkamiestasolla Kiinan neuvotteluja ja hänen liikkumavaransa on pieni. Kiina ajaa kansallista etuaan, eikä halua esimerkiksi neuvotteluryhmien puheenjohtajaksi.

”Kiinalla on varaa olla sopimatta asioista, jos sopimus vaarantaa sen valta-aseman”, Suomen neuvottelijoihin kuuluva Jukka Uosukainen toteaa.

Pitkät puheet ja paasaus eivät ole koskaan kuuluneet Kiinan tyyliin, vaan se on pyrkinyt toimimaan kokoussalin ulkopuolella. Kiina vetää kovaa linjaa ja käyttäytyy hyvin itsetietoisesti. Kompromissien teko sen kanssa on työlästä.

Kiinan tavoitteet Cancúnin neuvotteluissa ovat epäselvät.

”Jos neuvottelut eivät miellytä, Kiina voi käyttää muita maita kokouksen jarruttamiseen. Sen ei tarvitse tehdä sitä itse, koska sillä on paljon ystäviä”, Vihma sanoo.

Intia

Intia on Basic-maista köyhin, ja sillä on suurin tarve kehittyä.

”Intia on aiemmin antanut neuvotteluissa teollisuusmaiden kuulla kunniansa, mutta nyt se on muuttunut sovittelevaksi”, Vihma sanoo.

Intian kokenut ilmastoneuvottelija Vijai Sharma oli tänä vuonna ehdolla ilmastosopimuksen pääsihteeriksi ja tuntee ilmastosopimuksen erittäin hyvin. Sharma edusti aiemmin kovaa linjaa.

Kun Intian uusi ympäristöministeri Jairam Ramesh otti viime vuonna neuvotteluohjat käsiinsä, Intian ja Sharman kannat ovat pehmentyneet. Samalla joukko vanhoja kovan linjan virkamiehiä, kuten Praditpo Ghosh ja Chandrashekhar Dasgupta poistuivat ilmastojoukkueesta.

Intiasta on tullut neuvotteluja eteenpäin vievä ja rakentava voima. Aiemmin Intian ja muiden suurten kehitysmaiden oli hyvin vaikeaa suostua siihen, että päästöt ja niiden raportointi joutuisivat läpinäkyvään kansainväliseen arviointiin.

Nyt Intia on aiempaa avoimempi myös näihin liittyvissä neuvotteluissa.

Jutussa on käytetty Antto Vihman ja Jukka Uosukaisen haastattelujen lisäksi Stockholm Environment Instituten tutkijoiden Marie Olssonin ja Karl Halldingin antamia tietoja.

ilmastoneuvottelut