Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Ilmastokokous päättyi laimeaan sopuun

Flickr / Downing Street (CC-BY-NC-ND)

Ekoteos Köpiksessä.
asiat tapetilla. Ilmastoneuvottelujen hermokeskuksessa on näytillä ympäristöongelmia esittelevä valokuvateos.Flickr / Downing Street (CC-BY-NC-ND)

asiat tapetilla. Ilmastoneuvottelujen hermokeskuksessa on näytillä ympäristöongelmia esittelevä valokuvateos.

19.12.2009 2.29

Hanna Eriksson

19.12. Päästöleikkaukset tiedossa helmikuussa

Läpi yön uudesta ilmastosopimuksesta kiistellyt ilmastokokuksen täysistunto hyväksyi uuden ilmastositoumuksen lauantaina. Kokous päättyi virallisesti lauantaina illansuussa.

Varsinainen ilmastosopimus ei saanut yksimielistä hyväksyntää. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi kuitenkin Kööpenhaminassa, että sitoumus päästöjen vähentämiseen on tärkeä alku. Ban totesi, että sitoumuksesta on tehtävä laillisesti sitova sopimus ensi vuoden aikana.

Uusi sopimus on saanut osakeen kovaa kritiikkiä. Sen tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen alle kahdessa asteessa, mutta siinä tuskin onnistutaan.

Sopimuksessa ei vielä sovittu sitovista päästöleikkauksista. Valtioiden pitää tammikuun aikana ilmoittaa, kuinka paljon ne sitoutuvat leikkaamaan päästöjään vuoteen 2020 mennessä.

 

18.12. Yleiskokous päättää sopimuksen hyväksymisestä yön tai aamun aikana

EU hyväksyi lauantaina aamuyöllä uuden ilmastosopimuksen. Sopimuksesta ei tule laillisesti sitovaa nyt eikä lähitulevaisuudessa, mutta ympäristöministeri Paula Lehtomäki luonnehti sitä uudeksi läpimurroksi.

Pääministeri Matti Vanhanen kertoi aamuyöllä tiedotustilaisuudessa Kööpenhaminassa, että sopimuksen nyt vielä tyhjään liitteeseen kerätään ensi tammikuun aikana mailta sitoutumuksia päästövähennyksistä. Vasta helmikuussa siis saadaan selville, paljonko päästöjä saadaan vähennettyä vuoteen 2020 mennessä.

Osapuolikokouksen täysistunnon pitää vielä hyväksyä sopimus. Täysistunto käynnistyi lauantaina aamuyöllä ja sen arvioitiin venyvän aamuun.

EU neuvotteli sopimuksesta yhdessä 25 maan kanssa.

"Tulosta ei voi pitää täydellisenä, mutta se on selkeä askel eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että ensi vuoden aikana jatkamme neuvotteluja kohti Meksikon kokousta", Vanhanen sanoi.

Kansainvälinen media suitsutti kiitosta sopimuksen synnystä Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle. Sekä Vanhanen että Lehtomäki korostivat kuitenkin EU:n roolia sopimuksen aikaansaamisessa.

"Kahden asteen tavoite, 100 miljardin dollarin rahoitushaarukka, päästöjen mitattavuus ja läpinäkyvyys olivat kaikki EU:n ajamia tavoitteita", ministerit totesivat.

Pääministeri Matti Vanhanen arvosteli yöllä YK:n neuvotteluprosessia jähmeydestä.

"192 maan kesken on erittäin vaikeaa saada tulosta aikaan", Vanhanen totesi.

Lehtomäki luonnehti sopimuksen syntyä tärkeäksi, merkitykselliseksi ja historialliseksi hetkeksi.

"Jos osapuolikokous aamuyöstä hyväksyy sopimuksen, se on ensimmäinen kerta, kun kaikki maat tulevat mukaan ilmastopolitiikka koskevaan järjestelyyn. Tämä on tärkeä uusi alku", Lehtomäki sanoi.

Hän kuitenkin muistutti, että sopimus ei rajoita ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen. "Tämä polku ei vielä riitä siihen", Lehtomäki sanoi.

Useat kansalaisjärjestöt luonnehtivat lauantaina aamuyöstä valmistunutta sopimusta suureksi epäonnistumiseksi. 

 

18.12. EU:n pääministerit kokoontuneet keskustelemaan lopputuloksesta

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on päässyt ilmastoneuvotteluissa sopuun Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan ja Brasilian kanssa. Obama ei tiedotustilaisuudessaan kuitenkaan maininnut, mikä on EU:n rooli sopimuksessa.

Obama totesi tiedotustilaisuudessaan Kööpenhaminassa, että sopimus ei ole laillisesti sitova, mutta maat kertovat siinä päästöleikkaustavoitteensa.

EU:n pääministerit ovat kokoontuneet keskustelemaan lopputuloksesta ja pitävät tiedotustilaisuuden aamuyön tunteina.

Bella Centerin ulkopuolelle kokoontui mielenosoittajia, jotka arvostelivat sopimusta kovin sanoin.

Greenpeace kommentoi uutta sopimusta tuoreeltaan sanomalla: "Ei reilu, ei kunnianhimoinen eikä laillisesti sitova. Maailman johtajien työ ei ole vielä tehty. Tännän he epäonnistuivat estämään katastrofaalisen ilmastonmuutoksen"

 

18.12. Myös Halonen ja Lehtomäki jäävät Kööpenhaminaan

Pääministeri Matti Vanhanen on peruuttanut perjantai-illan lentonsa Suomeen ja jää jatkamaan ilmastoneuvotteluja Kööpenhaminaan. Myös presidentti Tarja Halonen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki jäävät yön yli Kööpenhaminaan. Ilmastoneuvotteluiden oli määrä päättyä perjantaina, mutta kokouksen ratkaisu näyttää olevan vielä hyvin kaukana

Neuvottelut kokouksen loppuasiakirjasta ovat nyt käynnistyneet suppeassa, 25 maan ryhmässä, jossa on edustus myös EU:sta. Kukaan ei tiedä, milloin Tanskan esittämästä paperista olisi määrä päästä sopuun.

Nyt näyttää siltä, että mitä pidemmälle ilta kuluu, sitä vesittyneemmäksi loppuasiakirja muuttuu. Mitä pidemmälle neuvotteluissa edetään, sitä vähemmän sopimusluonnoksessa on lukuja. Vanhanen totesi, että neuvotteluissa ei "olla alkuunkaan" sellaisessa tilanteessa, että EU voisi harkita nostavansa päästövähennystavoitteensa nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin.

Vanhanen, Halonen ja Lehtomäki eivät osanneet perjantai-iltana tiedotustilaisuudessa Kööpenhaminassa sanoa, minkälainen loppuasiakirja kokouksesta saadaan aikaiseksi. Saattaa olla, että mitään yhdessä hyväksyttyä loppuasiakirjaa ei saada tehtyä.

"Ei kannata esittää, että tässä kauhean tyytyväisiä oltaisiin", Halonen totesi neuvottelujen kulusta.

Myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on lykännyt lähtöään Kööpenhaminasta. Obama kutsui perjantai-iltana Kiinan pääministeri Wen Jiabaon kahdenkeskisiin nuvotteluihin.

 

18.12. Ilmastoneuvotteluissa on kaikki edelleen levällään

Ilmastoneuvotteluiden puheenjohtajamaan Tanskan pitäisi alkuillan aikana julkaista ehdotuksensa Kööpenhaminan ilmastokokouksen loppuasiakirjaksi. Kun teksti on julkaistu, valtiot neuvottelevat vielä siitä, suostuvatko kaikki maat sen hyväksymään.

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa tilanne on hämmentynyt. Neuvotteluissa on kaikki edelleen auki. Ellei ihmettä tapahdu, kokous voi päättyä pelkkään julkilausumaan.

Kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitusneuvotteluja vetänyt kansainvälisten asioiden neuvos Jukka Uosukainen ympäristöministeriöstä kuitenkin totesi, että kokouksen lopputekstin odotetaan olevan enemmän kuin julistus. Uosukaisen mukaan tekstiin pyritään vielä saamaan lukuja ainakin päästövähennystavoitteista.

Yön ja aamun neuvotelleet valtioiden päämiehet eivät ole saaneet useista yrityksistä huolimatta vietyä neuvotteluja juurikaan eteenpäin.  Ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi tiedotustilaisuudessaan Kööpenhaminasa perjantaina iltapäivällä, että kokouksen lopputuloksesta ollaan hyvin epävarmoja.

"Mitä tahansa voi vielä tapahtua."

Lehtomäen mukaan keskeiset poliittiset kysymykset pitää saada Kööpenhaminassa ratkaistua, muuten neuvotteluita ei saada eteenpäin edes Kööpenhaminan jälkeen. Lehtomäen mukaan esimerkiksi päästövähennysprosentit pitää saada kirjoitettua ilmastokokuksen päätökseen.

"Ne ovat ydinasia, mikä poliittisella tasolla pitää päättää", Lehtomäki totesi.

 

18.12. Obama ei luvannut mitään uutta

Korkean tason tapaamisessa Bella Centerissä puhunut Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei luvannut puheessaan mitään uutta ilmastosopimuksen edistämiseksi.

Obaman totesi puheessaan, että sopimuksen syntymiseksi tarvitaan kolme asiaa: teollisuusmailta mittavia päästöleikkauksia, kehitysmailta sitoutumista päästöjen ja niiden vähennystoimien kansainväliseen valvontaan, sekä riittävää rahoitusta. Hän totesi, että puheiden aika on ohi, nyt on aika toimia.

"Olemme valmiit tekemään tämän tänään", Obama totesi sopimuksesta.

Obama kuitenkin toisti vain Yhdysvaltojen jo aiemmin ilmoittamat luvut päästövähennyksistä ja rahoituksesta. Yhdysvallat aikoo leikata päästöjään vajaat 4 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvallat myös osallistuu kehitysmaille tarjottavaan kansainväliseen rahoitukseen. Ulkoministeri Hillary Clinton lupasi eilen, että Yhdysvallat sitoutuu yhdessä muiden maiden kanssa rahoittamaan kaikista köyhimpien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Kööpenhaminan Bella Centeriin kokoontuneet valtionjohtajat koettavat vielä tänään saada aikaan ilmastosopimuksen. Sekä Kiina että Yhdysvallat ovat viestittäneet olevansa valmiita sopimukseen. Barack Obama aikoo poistua Kööpnehaminasta kuitenkin jo tänään, saatiin sopimus valmiiksi tai ei.

 

18.12. EU neuvottelee nyt vähennystavoitteen nostamisesta

Kansainvälinen ilmastosopimus saattaa kuitenkin valmistua valtionjohtajien allekirjoitettavaksi. Keskeiset maaryhmät ovat neuvotelleet torstain ja perjantain välisen yön ja neuvotteluita jatketaan perjantaiaamuna.

Myös EU:n päämiehet ovat kokoontuneet perjantaiaamuna neuvottelemaan siitä, missä vaiheessa ja miten unioinin on mahdollista nostaa päästövähennystavoitteensa nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttin.

Uutistoimisto Reutersin mukaan kansainvälisissä neuvotteluissa ei ole kuitenkaan vieläkään päästy sopimukseen tärkeimmästä: päästöleikkausten määrästä ja aikataulusta.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama saapui Kööpenhaminaan perjantaiaamuna ja hänen on määrä tavata Kiinan pääministeri Wen Jiabao

 

17.12. Neuvottelut venyvät lähes väistämättä lauantaille

Kööpenhaminaan saapuvat 110 valtionjohtajaa eivät ehkä pääsekään allekirjoittamaan perjantaina uutta kansainvälistä ilmastosopimusta.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki arvioi tiedotustilaisuudessaan Kööpenhaminassa torstaina, että neuvottelut voivat venyä lauantaiaamuun. Jos ratkaisuja ei saada aikaan huomenna perjantaina, on Lehtomäen mukaan mahdollista, että valtionjohtajat antavat Kööpenhaminassa vain painavan lausunnon ja jättävät ympäristöministerit hieromaan sopimusta.

Kiinan torstai-iltana tekemä lupaus suostua päästöjensä ja päästötoimiensa kansainväliseen tarkkailuun saattaa kuitenkin vauhdittaa merkittävästi perjantain neuvotteluita. Läpinäkyvyys päästöjen tarkkailussa on ollut Yhdysvaltojen yksi päävaatimuksista.

Ministerit ovat kuitenkin edelleen Bella Centerissä tyhjänpantteina, sillä ilmastoneuvottelut siirrettiin torstaina iltapäivällä ministeritasolta takaisin virkamiestasolle.

Neuvottelijat jatkavat neuvotteluja Kioton pöytäkirjan jatkosta ja kehitysmaiden ja Yhdysvaltojen päästövähennyksistä. Neuvotteluissa ollaan siis palattu samaan tilanteeseen, jossa oltiin maanantaina, jolloin ympäristöministerit saapuivat Kööpenhaminaan. Lehtomäen mukaan on kuitenkin myönteistä, että neuvottelut jälleen etenevät aamun täyspysähdyksen jälkeen.

"Jos sisältökysymyksissä edistytään, toivon, että poliitikkoja taas tarvitaan", Lehtomäki totesi ja lisäsi, että tilanne on aavistuksen hämmentävä.

Lehtomäen mukaan on kuitenkin vaikea uskoa, että virkamiesryhmissä saadaan aikaan toivottua läpimurtoa. Jos läpimurto saavutetaan, se tehdään luultavasti kulissien takaisissa korkean tason neuvotteluissa.

Neuvottelujen palautuminen virkamiestasolle oli erävoitto kehitysmaille. Ne eivät ole halunneet siirtää neuvotteluja poliitikoille.

Lehtomäki arvioi myös, että Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin torstaina esittämä 100 miljardin euron vuosittainen rahoitus kehitysmaille voi sysätä sopimusta eteenpäin. Rahoituslupaukset lisäävät Lehtomäen mukaan sopimuksen houkuttelevuutta. Erityisesti köyhimmille kehitysmaille on luvassa paljon apua.

Kaikki apu on kuitenkin riippuvaista siitä, että sopimus syntyy, Lehtomäki muistutti.

 

17.12. Clinton lupasi sadan miljardin kansainvälisen rahoituksen 2020 mennessä

Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton lupasi juuri Kööpenhaminassa tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvallat sitoutuu yhdessä muiden maiden kanssa rahoittamaan kaikista köyhimpien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Clinton ei kertonut, mikä on Yhdysvaltojen osuus summasta.

Yhdysvallat toivoo lupauksen vauhdittavan Kööpenhaminan neuvotteluita.

Clinton kuitenkin korosti, että se ei tarjoa rahoja yksin, vaan yhdessä muiden teollisuusmaiden kanssa. Rahoitus tulisi sekä yksityisistä että julkisista lähteistä. Clintonin mukaan sadassa miljardissa on mukana myös vaihtoehtoiset rahoituslähteet, jollaisiksi on yleensä mainittu esimerkiksi kansainväliset laiva- ja lentoliikenteen verot.

Clinton korosti, että rahoituksen ehtona on läpinäkyvyys. Kiinan ja kehitysmaiden pitää sitoutua siihen, että niiden toimia voidaan tarkkailla kansainvälisesti. Clintonin mukaan sopimus voi Yhdysvaltojen puolelta kaatua siihen, ettei Kiina sitoudu ilmastosopimuksessa läpinäkyvyyteen.

Clintonin mukaan rahoituksen pitää mennä erityisen haavoittuvien maiden, kuten Bangladeshin, sopeutumistoimien rahoitukseen.

Clinton painotti tiedotustilaisuudessaan sitä, miten tärkeää on saada uusi ilmastosopimus aikaan Kööpenhaminassa.

"Olemme hukanneet kallista aikaa. Neuvotteluissa ei voi olla enää ne vastaan me. Olemme kaikki samassa veneessä, saman ongelman edessä", Clinton totesi.

"Meidän pitää kahden seuraavan päivän aikana päästä ongelmien ylitse. Meidän pitää tehdä kaikkemme tämän sopimuksen eteen", Clinton sanoi.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman pitäisi huomenna perjantaina saapua Kööpenhaminaan allekirjoittamaan ilmastosopimusta. Kysymykseen siitä, aikooko Obama peruuttaa tulonsa, Clinton vastasi:

"Toivomme, että on jotain, jonka vuoksi tulla", mutta vakuutti samalla Yhdysvaltojen olevan hyvin sitoutunut neuvotteluihin.

 

17.12. Kööpenhaminan neuvottelut jumissa, julkinen liikenne tukossa

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa ei ole edistytty. Läpimurron neuvotteluissa pitäisi tapahtua joko tänään torstaina tai ensi yönä, jotta valtionjohtajat voisivat allekirjoittaa sopimuksen perjantaina.

Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan ainakin Kiina on esittänyt epäilyksen, ettei uutta ilmastosopimusta saada aikaan Kööpenhaminassa.

Neuvotteluissa hukattiin eilen keskiviikkona melkein kokonainen päivä, kun neuvottelut viivästyivät, keskeytyivät ja kehitysmaat ruotivat tuskastuttavan pitkään kokouksen menettelytapoja.

Myös valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen toteaa, että kehitysmaat ovat juuttuneet kokousteknisiin yksityiskohtiin.

"Kehitysmaat kärsivät eniten, jos Kööpenhaminasta ei saada vahvaa sopimusta aikaan. Siksi niiden ei kannattaisi jumittaa neuvotteluja keskittymällä väittelemään kokouksen menettelytavoista", Tynkkynen toteaa.

Valtiot ovat edelleen erimielisiä päästövähennysten ja rahoituksen suuruudesta. Teollisuusmaiden ilmoittamat päästövähennystavoitteet ovat noin 20 prosenttia, kun IPCC:n mukaan niiden pitäisi olla vähintään 25. Useat suuret kehitysmaat ovat esittäneet kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen rajoittamiseksi. Ongelmana on se, etteivät kehitysmaat halua tehdä laillisesti sitovia päästösopimuksia eivätkä halua, että niiden päästöjä tarkkaillaan kansainvälisesti.

"Teollisuusmailla on vaikea tehdä itselleen laillisesti sitovia tavoitteita, jos samalla kehitysmaat eivät suostu jossain määrin sitoviin tavoitteisiin", Oras Tynkkynen sanoo.

Ilmastoneuvotteluissa jatkuvat tänään valtionjohtajien puheenvuorot yömyöhään. Iltapäivän aikana puhuvat muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltojen pääneuvottelija Todd D. Stern. Viimeisenä, yöllä kahdelta puhuvat muun muassa Irakin ja Jemenin edustajat.

Neuvottelukeskus Bella Centerissä on torstaina väljää, koska vain muutamia kymmeniä kansalaisjärjestöjen edustajia on päästetty sisään. Sen sijaan Kööpenhaminan julkinen liikenne oli torstaiaamuna tukossa.

Syyksi arveltiin Kööpenhaminaan yöllä satanutta lunta ja ilmastoneuvottelujen erikoisjärjestelyjä. Kööpenhaminan paikallisjunat olivat myöhässä, metrot ja bussit poikkeusreiteillä, ja ihmiset jonottivat tungoksessa metroon jopa puoli tuntia aamuruuhkassa.

 

16.12. Halonen "Nyt on todellakin aika"

Presidentti Tarja Halonen korosti tiedotustilaisuudessaan Kööpenhaminassa, että valtioiden johtajat eivät voi lähteä Kööpenhaminasta kotiin ilman uutta ilmastosopimusta.

"Täältä on saatava sopimus. Jos täältä lähdetään ilman sopimusta, sitä on vaikea selittää jäsenmaissa", Halonen totesi.

Halonen totesi pitämässään Suomen kansallisessa puheenvuorossa Kööpenhaminassa, että teollisuusmaiden lisäksi myös kehitysmaiden on annettava Kööpenhaminassa selkeä sitoumus toimistaan.

"Erityisesti nousevien talouksien on sitouduttava vähentämään päästöjensä kasvua", Halonen totesi puheessaan.

Kokouskäytävillä on tänään arvosteltu kehitysmaiden käyttäytymistä ilmastoneuvotteluissa. Ne ovat keskiviikkona keskittyneet sopimuksen asiakysymysten sijaan ruotimaan kokouksen menettelytapoja, mikä on hidastanut neuvotteluja.

Neuvottelukeskus Bella Centerissä väännetään sopimustekstejä tänään vielä myöhään yöhön.

 

16.12. Lehtomäki: "Hankalaa on"

Kööpenhaminan ilmastonevotteluissa ei ole keskiviikkona merkittävästi edistytty.

Kioton pöytäkirjan jatkoa ja kehitysmaiden ja Yhdysvaltojen tulevaisuuden päästövähennyksiä käsitelleet työryhmät luovuttivat ehdotuksensa aamulla ministereiden käsiteltäväksi.

Ministerit päättävät tänään ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa, miten ehdotusten käsittelyä jatketaan. Asiakirjoissa on edelleen paljon avoimia kysymyksiä, ja osapuolikokous saattaa palauttaa ne työryhmien muokattaviksi.

Suomen ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi tiedotustilaisuudessaan keskiviikona iltapäivällä neuvottelukeskus Bella Centerissä, että keskeiset kysymykset ovat edelleen auki.

"Hankalaa on", Lehtomäki totesi.

Osa ministereistä on jo varautunut siihen, että ilmastokokous venyy yli perjantain, jolloin kokouksen virrallisesti pitäisi päättyä. Ratkaisut saattavat venyä lauantaille.

"Mieluummin lisäaikaa kuin epäonnistuminen", Lehtomäki totesi.

EU odottaa edelleen kehitysmailta ja Yhdysvalloilta uusia avauksia. Kioton pöytäkirjan jatkoa koskevat neuvottelut ovat edenneet nopeammin kuin kehitysmaiden ja Yhdysvaltojen päästövähennyksiä koskevat neuvottelut.

Lehtomäen mukaan ongelmana on, että Kioton pöytäkirjassa olevien teollisuusmaiden lisäksi muut maat eivät ole valmiita sitoviin päästötavoitteisiin.

"Tilanne ei ole se, että EU:n tarjoukset olisivat riittämättömiä vaan se, että muilta osapuolilta ei ole tullut läpimurtoa sitoutumisen osalta", Lehtomäki sanoi.

Myös presidentti Tarja Halonen korosti puheenvuorossaan Kööpenhaminassa, että kaikkien maiden sitoutumista tarvitaan.

Halosen mukaan Kööpenhaminassa on päästävä sopimukseen vähintään kolmesta asiasta. Teollisuusmaiden on sitouduttava kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Myös kehitysmaiden on annettava selkeä sitoumuksensa. Erityisesti nousevien talouksien on sitouduttava vähentämään päästöjensä kasvua. Kolmanneksi Halonen korosti riittävän rahoituksen tärkeyttä.

"Koko maailma seuraa kokoustamme ja odottaa päätöksiä tässä ja nyt. Suomi on valmis tekemään oman osuutensa. Kioton pöytäkirja kattaa vain yhden kolmanneksen päästöistä maailmanlaajuisesti. Tarvitsemme kaikkia mukaan. Uusi ilmastosopimus on saavutettavissa", Halonen totesi.

16.12. Bella Centerin ruuhka vaihtui tyhjiksi kaduiksi

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden hermokeskuksessa Bella Centerissä ei ollut keskiviikkona tietoakaan tiistain ruuhkista. Kokouksen järjestäjät eivät tiistain kaaoksen jälkeen päästäneet enää keskiviikkona uusia kansalaisjärjestöjen edustajia tai tarkkailijajäseniä rekisteröitymään kokoukseen.

Aamulla muutaman kymmenen hengen jono päästettiin sisään, loput rekisteröityjät käännytettiin porteilta takaisin.

Kansalaisjärjestöjen edustajat protestoivat neuvottelukeskuksen aulassa järjestelyä ja vaativat ilmastosihteeriöstöä avaamaan ovet jälleen kansalaisjärjestöille.

Keskiviikkoaamuna Suomesta saapunut Ilmansuojeluyhdistyksen kahdenkymmenen ihmisen tarkkailijaryhmä ei myöskään päässyt sisään neuvottelukeskukseen. Ryhmän piti seurata neuvotteluja neljä päivää.

Neuvottelukeskuksen valtausta kaavailleen Climate Justice Action -verkoston mielenosoituksen poliisi pysäytti Bella Centerin eteen.

Ilmastoneuvottelut ovat polkeneet tällä viikolla paikallaan. Tänään sekä Kioton sopimuksen jatkosta neuvotteleva ryhmä että tulevaisuuden pästövähennyksistä neuvotteleva ryhmä julkaisivat ehdotuksensa siitä, miten neuvotteluja pitäisi jatkaa.

Keskiviikkona ilmastoneuvotteluissa alkoivat valtionjohtajien puheenvuorot. Ensimmäisten joukosa Afrikan maiden ryhmän puolesta puhunut Etiopian pääministeri Meles Zenawi muistutti, että Afrikan maat eivät ole juuri tuottaneet eivätkä tulevaisuudessakaan juurikaan tuota kasvihuonekasupäästöjä, mutta joutuvat silti kärsimään niiden vaikutuksista eniten. Hän vaati kaikkia toimimaan paremman sopimuksen hyväksi.

Suomen puheenvuoron pitää presidentti Tarja Halonen noin kello 16 Suomen aikaa. Puheenvuoron voi katsoa suorana netistä.

Ennakkotunnelmia

Vihreä Lanka seuraa ilmastoneuvottelujen kuumia loppuhetkiä Kööpenhaminassa.

Langan toimittaja Hanna Eriksson matkusti varhain keskiviikkoaamuna Kööpenhaminaan. Hän raportoi ilmastosopimuksen syntymisestä neuvottelukeskus Bella Centerissä keskiviikosta lauantaihin.

Tänään Kööpenhaminaan saapuvat myös valtioiden päämiehet, joiden on määrä sinetöidä sopimus.

Kööpenhaminan ilmastokokouksen on suunniteltu päättyvän perjantai-iltana 18. joulukuuta, mutta aiemmat suuret ilmastokokoukset ovat venyneet seuraavan yöhön tai jopa seuraavaan päivään.

Seuraa Vihreän Langan sivuilta, päästäänkö kaikkien aikojen suurimmassa kokouksessa sopimukseen ilmaston pelastamisesta.

ilmastoneuvottelut  ilmastonmuutos 




Viite