Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Lihantuoja. Namibialaista luomulihaa Suomeen tuova Teemu Kähkönen ei mielestään uhkaa suomalaisia tuottajia. ”Suomalainen lihatuotanto on joka tapauksessa vähenemään päin.”
Kaikki haluavat nyt suomalaisten lautasille luomu- ja lähiruokaa
21.10.2010 15.30
Cyrr Group -yhtiön toimitusjohtaja Teemu Kähkönen seuraa katseellaan, kun lihakauppiaiden terävät veitset viuhuvat Hakaniemen kauppahallissa. Rivissä on nautaa, possua, kieltä, karitsaa. Tarjolla on pääasiassa suomalaista lihaa, mutta toisinaan mukaan mahtuu myös Kähkösen tuontituotetta, namibialaista luonnonmukaisesti kasvanutta nautaa.
On vaikea keksiä ruokaa, johon voisi liittyä enemmän poliittisia ristiriitoja. Miksi tuoda Suomeen lihaa niin kaukaa? Viedäänkö tässä leipää ja lihaa namibialaisen vai suomalaisen suusta ja miksi lihaa pitää ylipäätään syödä?
”Namibiassa karja laiduntaa vapaasti ja etsii itse ruokansa. Laidunalueilla ei sada riittävästi viljelyä varten, joten ruoka ei ole pois ihmisiltä”, Kähkönen perustelee bisnestään.
Globaalin ruokaturvan varmistamiseksi Suomessakin korostetaan kehitysmaiden maatalouden tuottavuuden parantamista ja kaupan lisäämistä kehitysmaiden kanssa.
”Suomalainen ruoka on Suomessa yhä tabu. Tietyt ihmiset älähtävät heti, jos aiheeseen mitenkään tarttuu”, Kähkönen sanoo.
Aiheeseen on tartuttu viime viikkoina ahkerasti. Suomalainen ja etenkin lähiruoka on vahvasti esillä hallituksen viime viikolla julkistamassa ruokapoliittisessa selonteossa, jota käsiteltiin keskiviikkona eduskunnassa.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) ja lukuisten kansanedustajien mukaan nyt on korkea aika saada lähi- ja luomuruoka kaikkien kauppojen hyllyille, päiväkoteihin ja kouluihin sekä vientiin asti.
Anttila korosti myös jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän luomista, alan tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan parantamista sekä pk-yrittäjien tukemista. Samanlaisia tavoitteita esittivät myös vihreät ruokapoliittisissa linjauksissaan toissa viikolla.
Myös eduskunnassa keskiviikkona käydyssä lähetekeskustelussa puolueet julistivat kilpaa puhtaan lähiruuan tärkeyttä.
Varsinaiset rahoituspäätökset jäävät seuraavalle eduskunnalle, eikä selonteon kauniiden tavoitteiden tueksi irtoa numerofaktaa edes ministeriöstä kysymällä.
Maa- ja metsätalousministeriö ei esimerkiksi osaa kertoa, kuinka paljon luomutuotanto voisi saada lähivuosina lisätukea tai miten köyhät kunnat saavat rahansa riittämään lähiruokaan.
Näkymät saattavat tarkentua marraskuussa, kun EU-komissio antaa tiedonantonsa EU:n maatalouspolitiikasta.
Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi on varovaisen ilahtunut luomun näkyvyydestä selonteossa. Vielä löytyy kuitenkin parannettavaa.
”Neuvonnan ja tutkimuksen parantaminen on nyt tärkeää. Totuus on, että tutkimusvaroja on viety pois tällä vuosikymmenellä. Tarvitaan myös rehellistä keskustelua siitä, miksi luomu on parempi.”
Hakaniemen kauppahallissa lihantuoja Teemu Kähkösellä on puhdas omatunto, vaikka muun muassa verkon keskustelupalstoilla hänen toimintansa on lytätty.
”Lihan viennistä tulevilla varoilla tuetaan paikallisia orpokoteja ja kouluja, ja ihmiset työllistyvät. Ei siinä mielestäni ole mitään väärää.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
