Vihreä Lanka Oy:n

YHTIÖKOKOUSKUTSU

Vihreä Lanka Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään Vihreiden puoluetoimistolla osoitteessa Mannerheimintie 15b A, 4. krs, sekä etäyhteydellä Google meet -alustalla 30.3. klo 10.30 alkaen.

Kokouksessa käsitelläään yhtiöjärjestyksen 10§:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat, joita ovat mm. 

-Tilinpäätöksen (tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus) esittäminen ja vahvistaminen

-Hallituksen puheenjohtajan valinta

-Hallituksen jäsenten ja varajäsenen valinta

Osakkaat voivat tutustua yhtiön tilinpäätökseen pyytämällä sähköisen version osoitteesta toimisto@vihrealanka.fi.

Osallistujia pyydämme ilmoittautumaan viimeistään 29.3. sähköpostilla osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi. Pyydämme ilmoittamaan osallitutteko paikan päällä vai etäyhteydellä. Ilmoittautuneille lähetämme sähköiset kokousmateriaalit ja etäosallistujille linkin etäosallistumista varten.

-Etäyhteyteen käytetään Google Meet -kokousjärjestelmää.

-Kokoukseen osallistuvan tulee ilmoittaa aikeestaan osallistua etäyhteydellä toimitusjohtajalle (toimisto@vihrealanka.fi) viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Toimitusjohtaja tarkistaa etäosallistujaksi ilmoittautuneen osallistumisoikeuden ja lähettää tälle Google Meet -linkin yhtiökokousta varten.

-Etäosallistujan on toimitettava skannaus tai valokuva mahdollisista valtakirjoistaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi kokouksen alkuun mennessä.

-Puheenjohtajan niin vaatiessa etäosallistujien on todistettava henkilöllisyytensä toimittamalla kuva henkilötodistuksestaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi.

-Jos etäyhteys ei toimi teknisen ongelman tai häiriön vuoksi, jatketaan kokousta läsnäolijoiden kesken.

Tervetuloa!

Vihreä Lanka Oy:n hallitus 16.3.2023

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Aleksi Laine

0405270454, aleksi.laine@vihrealanka.fi

Aleksi Laine

Vihreä Lanka Oy:n

YHTIÖKOKOUSKUTSU

Vihreä Lanka Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään Vihreiden puoluetoimistolla osoitteessa Mannerheimintie 15b A, 4. krs, sekä etäyhteydellä Google meet -alustalla 31.3. klo 10.30 alkaen.

Kokouksessa käsitelläään yhtiöjärjestyksen 10§:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat, joita ovat mm. 

-Tilinpäätöksen (tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus) esittäminen ja vahvistaminen

-Hallituksen puheenjohtajan valinta

-Hallituksen jäsenten ja varajäsenen valinta

Osakkaat voivat tutustua yhtiön tilinpäätökseen pyytämällä sähköisen version osoitteesta toimisto@vihrealanka.fi.

Osallistujia pyydämme ilmoittautumaan viimeistään 30.3. sähköpostilla osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi. Pyydämme ilmoittamaan osallitutteko paikan päällä vai etäyhteydellä. Ilmoittautuneille lähetämme sähköiset kokousmateriaalit ja etäosallistujille linkin etäosallistumista varten.

-Etäyhteyteen käytetään Google Meet -kokousjärjestelmää.

-Kokoukseen osallistuvan tulee ilmoittaa aikeestaan osallistua etäyhteydellä toimitusjohtajalle (toimisto@vihrealanka.fi) viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Toimitusjohtaja tarkistaa etäosallistujaksi ilmoittautuneen osallistumisoikeuden ja lähettää tälle Google Meet -linkin yhtiökokousta varten.

-Etäosallistujan on toimitettava skannaus tai valokuva mahdollisista valtakirjoistaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi kokouksen alkuun mennessä.

-Puheenjohtajan niin vaatiessa etäosallistujien on todistettava henkilöllisyytensä toimittamalla kuva henkilötodistuksestaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi.

-Jos etäyhteys ei toimi teknisen ongelman tai häiriön vuoksi, jatketaan kokousta läsnäolijoiden kesken.

Tervetuloa!

Vihreä Lanka Oy:n hallitus 18.3.2022

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Aleksi Laine

0405270454, aleksi.laine@vihrealanka.fi

Aleksi Laine

Vihreä Lanka Oy:n

YHTIÖKOKOUSKUTSU

Vihreä Lanka Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään etäyhteydellä Google meet -alustalla 31.3. klo 11.30 alkaen.

Kokouksessa käsitelläään yhtiöjärjestyksen 10§:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat, joita ovat mm. 

-Tilinpäätöksen (tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus) esittäminen ja vahvistaminen

-Hallituksen puheenjohtajan valinta

-Hallituksen jäsenten ja varajäsenen valinta

Osakkaat voivat tutustua yhtiön tilinpäätökseen pyytämällä sähköisen version osoitteesta toimisto@vihrealanka.fi.

Etäosallistujia pyydämme ilmoittautumaan viimeistään 30.3. sähköpostilla osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi. Ilmoittautuneille lähetämme kokousmateriaalit ja linkin etäosallistumista varten.

-Etäyhteyteen käytetään Google Meet -kokousjärjestelmää.

-Kokoukseen osallistuvan tulee ilmoittaa aikeestaan osallistua etäyhteydellä toimitusjohtajalle (toimisto@vihrealanka.fi) viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Toimitusjohtaja tarkistaa etäosallistujaksi ilmoittautuneen osallistumisoikeuden ja lähettää tälle Google Meet -linkin yhtiökokousta varten.

-Etäosallistujan on toimitettava skannaus tai valokuva mahdollisista valtakirjoistaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi kokouksen alkuun mennessä.

-Puheenjohtajan niin vaatiessa etäosallistujien on todistettava henkilöllisyytensä toimittamalla kuva henkilötodistuksestaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi.

-Jos etäyhteys ei toimi teknisen ongelman tai häiriön vuoksi, jatketaan kokousta läsnäolijoiden kesken.

Tervetuloa!

Vihreä Lanka Oy:n hallitus 16.3.2021

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Aleksi Laine

0405270454, aleksi.laine@vihrealanka.fi

Aleksi Laine

Vihreä Lanka Oy:n

YHTIÖKOKOUSKUTSU

Vihreä Lanka Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 15.9.2020 klo 10.30 alkaen Helsingissä, Meeting Park Business Parkin Marski 1-huoneessa osoitteessa Mannerheimintie 20 B, sekä etäyhteydellä google meet -alustalla.

Kokouksessa käsitelläään yhtiöjärjestyksen 10§:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle määrätyt asiat, joita ovat mm. 

-Tilinpäätöksen (tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus) esittäminen ja vahvistaminen

-Hallituksen puheenjohtajan valinta

-Hallituksen jäsenten ja varajäsenen valinta

Osakkaat voivat tutustua yhtiön tilinpäätökseen pyytämällä sähköisen version osoitteesta toimisto@vihrealanka.fi.

Paikan päälle saapuvia kokousedustajia pyydämme ystävällisesti saapumaan paikalle ilmoittautumista ja mahdollisten valtakirjojen luovuttamista jo klo 10:15 lähtien kokouksen sujuvuuden varmistamiseksi. Kokoustarjoilujen mitoitusta varten pyydämme paikan päälle saapuvia mahdollisuuksien mukaan ilmoittautumaan 9.9. klo 10 mennessä osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi

Etäosallistujia pyydämme ilmoittautumaan viimeistään 14.9. sähköpostilla osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi. Ilmoittautuneille lähetämme kokousmateriaalit ja linkin etäosallistumista varten.

-Etäyhteyteen käytetään Google Meet -kokousjärjestelmää.

-Kokoukseen etäyhteydellä osallistuvan tulee ilmoittaa aikeestaan osallistua etäyhteydellä toimitusjohtajalle (toimisto@vihrealanka.fi) viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Toimitusjohtaja tarkistaa etäosallistujaksi ilmoittautuneen osallistumisoikeuden ja lähettää tälle Google Meet -linkin yhtiökokousta varten.

-Etäosallistujan on toimitettava skannaus tai valokuva mahdollisista valtakirjoistaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi kokouksen alkuun mennessä.

-Puheenjohtajan niin vaatiessa etäosallistujien on todistettava henkilöllisyytensä toimittamalla kuva henkilötodistuksestaan osoitteeseen toimisto@vihrealanka.fi.

-Jos etäyhteys ei toimi teknisen ongelman tai häiriön vuoksi, jatketaan kokousta läsnäolijoiden kesken.

Kokouksessa noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuusohjeita tilaisuuden järjestämisestä koronavirusepidemian aikana.

Tervetuloa!

Vihreä Lanka Oy:n hallitus 1.9.2020

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Aleksi Laine

0405270454, aleksi.laine@vihrealanka.fi

Aleksi Laine

Vihreä Lanka Oyn yhtiökokous järjestetään Helsingissä  15.9.2020 klo 10:30. 

Yhtiökokouskutsu julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.

Aleksi Laine

Tiedustelut aiheesta toimitusjohtajalta, aleksi.laine@vihrealanka.fi

Vihreä Lanka Oy:n hallitus on päättänyt, että varsinaista yhtiökokousta lykätään koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Kokous pyritään järjestämään ensi tilassa niin pian kuin se on viranomaismääräysten ja osakkaiden turvallisuuden kannalta mahdollista. Kokouskutsu julkaistaan 31.1.2020 hyväksyttyjen yhtiöjärjestyksen muutosten mukaisesti yhtiön verkkosivuilla heti kun kokousajankohta on tiedossa. Mikäli poikkeusolot jatkuvat kesäkuun yli, hallitus ilmoittaa viimeistään kesäkuun aikana, miten yhtiökokouksen järjestämisen osalta edetään. 

Aleksi Laine

Yhteiskuntasopimus merkitsi valistusfilosofi Thomas Hobbesin ajattelussa sitä, että ihmiset päättävät antaa vallan hallitsijalle, jotta kaikkien sota kaikkia vastaan loppuisi.

Yhteiskuntasopimus merkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajattelussa sitä, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättävät pidentää työssäkäyvien työaikaa nostamatta palkkoja.

Näin suoraan Sipilä itse ei asiaa ilmaise. Kysyin häneltä viime tiistaina politiikan toimittajien lounaalla, onko vuosityöajan pidentäminen sadalla tunnilla hallituksen tavoite. Näin uutisoitiin jo, kun Sipilä ensimmäisen kerran yritti yhteiskuntasopimusta hallituksen muodostamisen aikaan toukokuussa.

"Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin kilpailukykyhyppy. Millä toimilla se tehdään, sitä ehdotusta ei ole vielä olemassa. Sadan tunnin vuosittainen työajan lisäys tekisi muistaakseni kuuden prosentin kilpailukykyhypyn, ja se on helppo esimerkki siitä", Sipilä vastasi.

Muita mahdollisia keinoja Sipilä ei lounaalla halunnut avata.

Ehdotus sata tuntia pidemmästä työajasta on Elinkeinoelämän keskusliiton. Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikon torstaina, että keskustan Anne Berner ajoi sitä toukokuun neuvotteluissa.

Vaikka pääministeri ei vieläkään halua avoimesti kertoa tavoitettaan, voidaan olettaa, että leijonanosa yhteiskuntasopimuksesta tehtäisiin työaikaa pidentämällä. Jätetään siis ainakin tässä jutussa kummallinen yhteiskuntasopimus -termi pois ja puhutaan reilusti työajan pidentämisestä.

Kysyin Sipilältä viime viikolla, miten työajan pidentäminen vaikuttaisi työllisyyteen ja yhteiskuntaan kokonaisuutena.

Sipilä viittasi vastauksessaan Suomen pankin tekemään arvioon. Sen mukaan sata tuntia pidempi vuosityöaika nostaisi Suomen bruttokansantuotetta viiden vuoden aikana 11 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaisi 5 miljardin lisäystä julkisiin tuloihin. Valtiovarainministeriö on tehnyt samansuuntaisen, mutta paljon varovaisemman arvion.

Sipilä ei vastannut kysymykseeni työllisyydestä, mutta onneksi kollegani esittivät vuorollaan jatkokysymyksiä. Työajan pidentäminen parantaa työllisyyttä, Sipilä totesi.

"Kilpailukyvyn lisääntyminen luo työtä. Se siellä on lähtökohtana", hän sanoi.

Kollega kysyi, eikö työajan pidentäminen pikemminkin vähennä työllisyyttä, kun jo valmiiksi töissä olevat tekevät enemmän tunteja. Sipilä naurahti.

"Joo. Jos me lähdetään siitä, että työn määrä on vakio, niin silloin tästä ei kyllä tule mitään tästä arviosta. Tämä lähtee siitä, että kun kilpailukyky kasvaa, niin työtä syntyy lisää, ja sitä kautta työllisyysaste paranee. Muutenhan tätä ei kannattaisi tavoitella."

Pääministeri sanoo siis Suomen Pankin laskelmaan nojautuen, että työajan pidentäminen lisää kilpailukykyä ja sitä kautta työtä. Soitan Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanojalle ja kysyn, mihin pankin laskelma perustuu.

Kajanoja kertoo, että Suomen Pankin Aino-malliin on syötetty sekä empiiristä dataa että tiettyjä oletuksia.

"Teemme oletuksen, että vuosityöajan pidentäminen ei muuta työllisten eikä työttömien lukumäärää."

Aino-malli ei siis ennusta, miten työajan pidentäminen vaikuttaa työllisyyteen, vaan tämä oletus on tehty jo ennen mallinnusta.

Oletus taas perustuu Kajanojan mukaan eri maissa tehtyihin empiirisiin tutkimuksiin, joiden mukaan työajan pidentäminen ei vähennä työllisyyttä. Suomen Pankin vuonna 2013 julkaiseman raportin mukaan tällaisia tuloksia on saatu, kun on tutkittu naisten tuloa työmarkkinoille toisen maailmansodan jälkeen, ja suurten ikäluokkien tuloa työmarkkinoille 1960- ja 1970-luvuilla.

Suomen Pankki olettaa myös, että vuosityötuntien lisääminen tarkoittaa sitä, että työn tarjonta kasvaa.

Olennaista on, että Suomen Pankin oletukset toimivat vain pitkällä tähtäimellä. Taloustieteessä se tarkoittaa yleensä yli kymmentä vuotta, mutta Kajanojan mukaan tässä tapauksessa voidaan päästä tasapainoon jo 6-7 vuodessa.

Sitä lyhyemmällä aikavälillä, muutaman vuoden sisään, työttömyys voi työajan pidentämisen seurauksena nousta. Tätä Suomen pankki ei tiedä. Sen sijaan laskelma näyttää, että työn tuottavuus heikkenee lyhyellä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sitä, mitä työntekijät saavat aikaiseksi työtunnin aikana. Pitkällä aikavälillä tuottavuuden pitäisi Suomen Pankin mukaan kuitenkin nousta.

Pidempi työaika vai lisäleikkaukset?

• Heinäkuun loppuun mennessä hallitus jättää esityksen työajan pidentämisestä ilman palkankorotusta. Porkkanana työntekijäjärjestöille hallitus haluaa, että työnantajat sitoutuvat auttamaan enemmän irtisanottujen työntekijöiden koulutuksessa.
• Viimeistään 21.8. työmarkkinajärjestöjen pitää sitoutua yhteiseen tavoitteeseen.
• Syksystä 2016 tammikuuhun 2017 työajan pidennystä puidaan liittokohtaisissa sopimusneuvotteluissa.
• Kevään 2017 kehysriihessä hallitus tarkastelee tuloksia. Jos työajan pidennykseen ei suostuta, leikkaa hallitus 1,5 miljardia euroa lisää. Jos työaikaa pidennetään, antaa hallitus yhteensä miljardin veronkevennykset.
• 1.1.2018 tulevat voimaan uudet leikkaukset tai veronkevennykset.

Annakaisa Suni

Yritysvastuuta valvovan kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo, että ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatusrahoitus on jäädytetty ja tämän vuoden hakukierros on peruttu osana kehitysyhteistyörahoihin tehtyjä leikkauksia.

Tuki on Vartialan mukaan erityisen tärkeä monelle pienelle kansalaisjärjestölle. Esimerkkeinä Vartiala mainitsee Eettisen kaupan puolesta ry:n sekä Attacin, jotka ovat myös Finnwatchin jäsenjärjestöjä.

Finnwatchin oma kotimaan budjetti on 300 000 euroa, josta viestintä- ja globaalikasvatusrahoitus kattaa 60 000 euroa. Kun myös Finnwatchin jäsenjärjestöiltä leikataan 30–40 prosenttia tuista, he joutuvat todennäköisesti leikkaamaan Finnwatchille maksamaansa tukea. Järjestö voi pahimmassa tapauksessa menettää jopa yli puolet rahoituksestaan.

”Meitä on nyt neljä henkeä töissä. Jos pahin mahdollinen tulee, ja leikkaukset vaikuttavat myös ulkoministeriön ennen tukemiin EU-hankkeiden omavastuuosuuksiin, meidän henkilökunta puolittuu. On vaikea arvioida vielä, mihin kaikkeen se vaikuttaa, mutta todella pienillä resursseilla mennään.”

Vartiala pitää erityisen ongelmallisena sitä, että samaan aikaan kun leikataan yritysvastuujärjestöltä, hallitusohjelma lupaa 100 miljoonaa euroa lainamuotoiselle kehitysyhteistyölle. Sen arvellaan merkitsevän jo kertaalleen tehottomuuden vuoksi kuopattuja korkotukiluottoja, eli matalakorkoisten luottojen antamista suomalaisyritysten kehitysmaissa toteutettaville hankkeille.

”Sen sijaan, että tuettaisiin yritysvastuuta valvovia järjestöjä, joiden tuki on Suomessa muutenkin erittäin alhainen, ollaan viemässä loputkin rahat. Viime hallitusohjelmassa yritysvastuuta pidettiin keskeisenä, nyt siitä ei mainita mitään.”

Finnwatch tunnetaan esimerkiksi Rainbown, Pirkan ja Eldorado-tuotteita valmistavien thaimaalaisten ananasmehutehtaiden, Marimekon ja Iittalan lasituotteita valmistavien thaimaalaistehtaiden ja suomalaiskustantamojen käyttämien kiinalaiskustantamojen työntekijöiden oloja selvittäneistä raporteistaan.

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että kehitysyhteistyörahoituksen leikkausten kohdistumisesta tiedotetaan tällä viikolla.

Kati Pietarinen

Wikileaks julkaisi eilen 17 salaista asiakirjaa, jotka liittyvät parhaillaan neuvoteltavaan 50 valtion väliseen palvelukauppasopimus TISA:an.

Ne koskevat myös Suomea: EU:n komissio neuvottelee sopimuksesta kaikkien 28 jäsenvaltion puolesta.

Sopimuskumppaneina ovat Pohjois-Amerikassa Yhdysvallat ja Kanada; Latinalaisessa Amerikassa esimerkiksi Chile, Kolumbia, Meksiko ja Paraguay; Euroopassa Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein, Lähi-idässä Turkki ja Israel, Aasiassa Etelä-Korea, Taiwan, Hong Kong ja Japani. Nämä maat tuottavat tällä hetkellä 70 prosenttia maailman palvelukaupasta.

Palveluiden vapaakauppasopimus kattaa kaikki kuviteltavissa olevat palvelualat pankeista ja rahoitusalasta postiin, moottorikelkkojen korjaamisesta kauneusalaan, jätehuollosta sähkönjakeluun, nettikaupasta hierontapaikkoihin, uhkapeleihin ja räjähteiden myymiseen.

”Vuoto todistaa, miten laaja Tisan vaikutus voi olla ja vahvistaa pelot, että sen on tarkoitus kattaa palveluita hyvin laajasti, myös julkisen intressiin kuuluvia palveluita. Ottaen huomioon miten suuresti TISA vaikuttaa kansalaisiin, on skandaali, että nämä neuvottelut käydään täysin salassa”, europarlamentin vihreän ryhmän meppi, kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen Ska Keller toteaa ryhmän tiedotteessa.

”Vuoto paljastaa, että TISA on toinen esimerkki kansainvälisestä sopimuksesta, jota yritykset manipuloivat välttääkseen sääntelyä. Niin sanottu tarpeellisuustesti, jota harkitaan, tarkoittaisi, että kaikkien sääntelytoimien vaikutukset yritystoimintaan pitäisi testata. Yritysten tuottoa pidetään ilmeisesti tärkeämpänä kuin julkista intressiä.”

Tarpeellisuustestausvaatimus tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi palveluiden tuottajiin kohdistuvat pätevyys – ja lisenssivaatimukset ja tekniset standardit eivät saisi tuottaa yrityksille ”suurempaa taakkaa kuin on tarve”.

Lisäksi palveluihin kohdistuvien vaatimusten ja standardien sekä niihin liittyvien menettelyjen tulisi olla ”kohtuullisia, objektiivisia ja puolueettomia”.

Europarlamentin vihreiden mukaan esimerkiksi vaatimus objektiivisuudesta voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi muita maita kovempien standardien vaatiminen palveluiden tuottajilta voisi olla ristiriidassa sopimuksen kanssa.

Myös vaatimusta siitä, että palvelun tuottaja ottaa huomioon tiettyjä sosiaalisia vaatimuksia – esimerkiksi heikossa asemassa olevien tai vajaatyökykyisten työllistämisvaatimus – voidaan pitää puolueellisena toimintana.

Lisävaatimus, jonka mukaan palveluja tarjoavilta yrityksiltä pyydettyjen hallinnollisten maksujen on määräydyttävä hallintotoimen kustannuksen mukaan, voisi tarkoittaa sitä, esimerkiksi julkisen palvelun tuottamiseen kerätyt suuremmat lupamaksut tulisivat mahdottomaksi.

Kati Pietarinen

EU:n ulkopoliittisen edustajan Federica Mogherinin odotetaan pyytävän tänään YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa hyökätä siirtolaisten salakuljettajia vastaan Libyan aluevesillä. Britannian valmistelemassa lausunnossa uskotaan esitettävän, että EU saisi ”kaikki keinot tuhotakseen salakuljettajien bisnesmallin”. Tämän on arveltu tarkoittavan veneiden tuhoamista. Hanke on erittäin ongelmallinen, koska salakuljettajien käyttämiä veneitä ei ole mahdollista erottaa kalastusaluksista. 

Operaatiota johdettaisiin Italiasta, ja siihen osallistuisi kymmenisen jäsenmaata, mukaan lukien Britannia, Ranska ja Espanja, The Guardian -lehti kertoo. Lehden mukaan kaikki jäsenmaat tukevat hanketta. Operaation tarkoituksena on vähentää siirtolaisten yrityksiä päästä Välimeren yli.

Ulkoministeriöstä kerrotaan Vihreälle Langalle, että Suomi pitää operaation käynnistämistä tärkeänä ja että sille toivotaan turvallisuusneuvoston mandaattia, mutta Suomen osallistumisesta operaatioon on vielä liian aikaista puhua.

Guardianin mukaan salakuljetusverkostoihin kytkeytyvillä libyalaisilla asejoukoilla, jihadistiryhmillä ja ISIS:in liittolaisilla sanotaan olevan raskasta tykistöä ja ilmatorjunta-aseita lähellä Libyan rannikkoa. Guardianille puhuneiden nimettömien brysseliläislähteiden mukaan Nato saattaisi tulla mukaan operaatioon, jos EU:n meri- tai ilma-aluksiin hyökätään ja tilanne kärjistyy.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin eilen julkaisema raportti kuvaa siirtolaisten Libyassa kokemia raiskauksia, kidutusta ja kaappauksia lunnaiden kiristämiseksi. Amnestyn mukaan EU:n suunnitelmat hyökätä salakuljettajia vastaan voisivat johtaa siihen, että tuhannet siirtolaiset ja pakolaiset jäävät ansaan konfliktialueelle.

"Jos salakujettajia vastaan tehdään aloitteita ilman, että epätoivoisille ihmisille taataan turvallisia reittejä paeta konfliktia Libyasta, siirtolaisten ja pakolaisten kohtalo ei ratkea", Amnestyn Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther sanoo järjestön tiedotteessa.

EU-komissio julkaisee keskiviikkona uuden maahanmuuttosuunnitelman. EUObserverin mukaan EU-maat riitelevät komission ehdotuksesta ottaa vastaan ja sijoittaa 20 000 pakolaista eri jäsenmaihin. Suunnitelmaa vastustavat erityisesti Britannia ja Unkari.

Riitelyä aiheuttavalla aloitteella on lähinnä symbolinen merkitys uudelleensijoitettavien pakolaisten alhaisen määrän vuoksi. Tänä vuonna Välimeren yli on saapunut yli 63 400 ihmistä. Uudenmaan läänin kokoiseen Libanoniin on paennut arviolta 1,3 miljoonaa syyrialaista pakolaista ja Turkissa olevien pakolaisten määrän arvellaan tänä vuonna nousevan 1,9 miljoonaan.

YK:n erityisraportoija Francois Crépeau on ehdottanut, että globaalin pohjoisen maat ottaisivat vastaan viidessä vuodessa miljoona syyrialaista.

Komissio ehdottanee myös, että EU:hun jo saapuneet pakolaiset hajasijoitettaisiin jäsenmaihin silloin, kun kyseessä on "suuri tulijavirta", EUObserver kertoo. Kiintiöiden koko määrittyisi jäsenvaltion väestön koon, talouden vahvuuden, työttömyystason ja jo vastaanotettujen pakolaisten määrän mukaan.

Kati Pietarinen

11.5.2015 klo 17.40 Lisätty tekstin viimeinen kappale.

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään päätöslauselman, jossa se kehottaa EU:ta käynnistämään Välimerellä pysyvän humanitaarisen pelastusoperaation, joka toimisi kansainvälisillä vesillä. Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi osallistua pelastusoperaation taloudellisesti sekä antamalla sen käyttöön varusteita ja voimavaroja. Parlamentin jäsenet kehottavat EU:ta osallistumaan tällaisen operaation rahoitukseen. Päätöslauselma on poliittinen kannanotto, eikä se velvoita EU:ta toimimaan.

Eurokansanedustaja Heidi Hautala sanoi viime perjantaina toimittajakahveilla Helsingissä, että humanitaarisen pelastusoperaatioon tarvitaan 70 miljoonaa euroa. Rahaa ei ole varattu valmiiksi EU:n budjettiin, mutta parlamentti voisi Hautalan mukaan äänestää koko budjettia vastaan, jos pelastusoperaatiolle ei saada rahoitusta.

Humanitaarisen pelastusoperaation aloittamista on vaadittu laajasti. Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt, YK:n erityisraportoija ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ovat kehottaneet EU:ta viime viikolla sovittua tiukempiin toimiin ihmisten pelastamiseksi.

Tällä hetkellä Välimerellä on käynnissä vain kaksi rajavalvontavirasto Frontexin operaatiota: Triton, joka toimii ensisijaisesti Italian aluevesillä ja Poseidon Sea Egeanmerellä Kreikan edustalla. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan suurin osa kuolemaan johtavista turmista sattuu kansainvälisillä vesillä, joilla Frontex ei toimi. Lisäksi Frontexin operaatioiden ensisijainen tarkoitus on rajojen valvonta, ei ihmisten pelastaminen. Frontexin pääjohtaja Fabrice Leggeri totesi viime viikolla The Guardian -lehdelle, ettei siirtolaisten pelastaminen voi olla prioriteettina Triton-operaatiossa. Viime torstaina Eurooppa-neuvosto lupasi kolminkertaistaa Tritonin rahoituksen, mutta on epäselvää, mikä osuus varoista käytetään pelastustoimiin ja mikä rajavalvontaan.

Vuoden 2014 ajan toiminen Italian laivaston Mare Nostrum -operaation aikana Välimerellä pelastettiin 150 810 ihmistä. Operaatio lopetettiin, koska useat muut jäsenmaat eivät halunneet osallistua sen kuluihin. Tänä vuonna Välimereen on kuollut jopa 1700 ihmistä, yli sata kertaa sen verran, mitä viime vuonna samalla ajanjaksolla.

Europarlamentin vihreät olisivat halunneet päätöslauselmaan mukaan myös vaatimuksen syyrialaisten viisumivaatimuksen poistosta, mutta se ei saanut täysistunnossa tarpeeksi tukea. Viisumien vaatiminen kriisimaista tulevilta on syy sille, etteivät turvapaikanhakijat pääse matkustamaan turvallisesti Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, vaan pyrkivät meren yli salakuljettajien paateilla.

Kati Pietarinen

Euroopan parlamentissa äänestetään alkukesästä EU:n ja Yhdysvaltain välistä vapaakauppasopimus TTIP:tä käsittelevästä mietinnöstä. Suuren salin äänestys tapahtuu todennäköisesti europarlamentin kesäkuun täysistunnossa kuun toisella viikolla. Mietintöä valmisteleva kansainvälisen kaupan valiokunta äänestää mietinnöstä 28. toukokuuta.

Kyseessä on kansainvälisen kaupan valiokunnan oma-aloitteisesti kokoama mietintö, jonka taustalla on valiokunnan saksalainen demaripuheenjohtaja Bernd Lange. Raporttiin on pyydetty kantoja parlamentin eri valiokunnilta, ja raportin luonnosversioon on tehty 900 muutosesitystä.

Merkittävää on, että huhtikuun aikana kuusi mietintöä varten kantansa antanutta valiokuntaa – talous ja raha-asioiden valiokunta, oikeudellisten asioiden valiokunta, työllisyys- ja sosiaalisasioiden valiokunta, ympäristövaliokunta, vetoomus- sekä perussopimusvaliokunta – asettui vastustamaan sopimukseen sisältyvää investointiriitojen ratkaisumenettelyä eli isds:ää. Kaikkiaan 14 valiokuntaa antoi mietintöä varten kantansa.

Nettilehti Euractivin mukaan erityisesti oikeudellisten asioiden valiokunnan huhtikuun puolivälissä ottama kielteinen kanta investointisuojamekanismiin on merkittävä. Valiokunnan kanta oli alun perin muotoiltu isds-myönteiseksi, mutta vihreiden Heidi Hautalan sekä vasemmiston GUE-puolueen edustajien tekemät muutokset tekstiin käänsivät alun perin isds-myönteisen tekstin investointisuojamekanismin vastaiseksi. 

Täysistuntosalin äänestyksestä kesäkuussa uumoillaan tiukkaa. Olennaisinta on, miten demariryhmä s&d asiasta äänestää. Sen edustajat ovat puhuneet investointisuojasta kriittisesti, mutta kieli keskellä suuta: esimerkiksi toimittajille Helsingissä viime perjantaina puhunut demarimeppi Liisa Jaakonsaari sanoi, että tullakseen hyväksytyksi isds:n pitää olla ”uudistettu, modernimpi ja parempi”.

Kiintoisan asiasta tekee, että kauppakomissaari Cecilia Malmströmin odotetaan esittelevän toukokuun alussa uudistettu versio investointiriitojen ratkaisumenettelystä.

Hautala arvioi viime viikolla, että uusi aloite voisi sisältää esityksen pysyvän riitojenratkaisumenettelyn kehittämisestä esimerkiksi YK:n tai maailman kauppajärjestö WTO:n piiriin. Tälllaisesta on puhuttu talven mittaan, ja esitys on saanut tukea, mutta Malmströmkin on sanonut tällaisen uudenlaisen mekanismin kehittelyn vievän niin pitkään, ettei se ehtisi TTIP-sopimukseen mukaan.

Hautalan mukaan europarlamentin vihreät eivät pidä todennäköisenä, että Malmströmin toukokuussa esittelemä uudistettu isds eroaisi olennaisesti tähän mennessä esitetystä. Jos uudistettu isds-versio kuitenkin kelpaa europarlamentin demareille, uudistettu versio lisättäisiin todennäköisesti Langen raporttiin ennen kesäkuista äänestystä. Se merkitsisi todennäköisesti isds-kannattajien voittoa äänestyksessä.

Prosessi on mutkikas: raporttia koskeva kesäkuinen äänestys ei sido TTIP-sopimuksesta käytännössä neuvottelevaa EU-komissiota, mutta on vahva viesti siitä, mikä parlamentin kanta on. Europarlamentti äänestää aikanaan vielä erikseen valmiin TTIP-sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Se saattaa viedä kauan: Hautala ja Jaakonsaari arvioivat, että tavoite saada sopimus tämän vuoden aikana valmiiksi tuskin toteutuu. Tilannetta mutkistaa presidentti Barack Obaman valtakauden loppuminen marraskuussa 2016. Jos neuvotteluja ei saada pakettiin ennen pitkän vaalikauden alkamista Yhdysvalloissa, jatko lykkääntyy epämääräiseen tulevaisuuteen. Hautala ehti jo vitsailla, että TTIP saattaa olla uusi Olkiluoto 3, josta aina luvataan, että se valmistuu vuoden päästä.

Kati Pietarinen

Fennovoiman ydinvoimalan työmaan hakkuut Hankivenniemellä ovat loppusuoralla, paikalla olevien aktivistien estoyrityksistä huolimatta. Hyökyaalto-verkoston aktivistit saivat hidastettua hakkuita, mutta nyt yli 90 hehtaarin metsäalue on enimmäkseen kaadettu.

Hakkuista vastaa Lassila & Tikanoja -konserniin kuuluvat L & T Biowatti.

Nimetön henkilö on jättänyt anarkistien takku.net-sivulle viestin, jonka mukaan Lassila & Tikanojan autoja on poltettu Helsingissä torstain vastaisena yönä vastalauseena hakkuille. Poliisi vahvistaa autojen polton. Viestin mukaan auton polttajilla ei ole mitään yhteyksiä Hyökyaaltoon tai takku.netiin.

Hanhikivenniemelle myönnetty hakkuulupa ei ole vielä lainvoimainen. Meneillään on valitusaika maisematyölupapäätökseen tehdystä oikaisupyynnöstä. Ylen haastatteleman Raahen ympäristösihteerin Vesa Ojanperän mukaan töiden aloittamiseen on metsien hakkaamiseen on saatu oikeus jo ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Ylen mukaan Stora Enson piti alun perin hoitaa hakkuut, mutta se vetäytyi, perustellen päätöstään hakkuuluvan lainvoimattomuudella. Fennvoima-hanke ei ole vielä saanut myöskään rakentamislupaa. Se pitää hakea kesäkuun loppuun mennessä valtioneuvostolta. Fennvoiman viestinnästä arvellaan, että luvan käsittely kestää pari vuotta. Sitä ennen itse voimalan rakentamista ei voi aloittaa, mutta alueella on mahdollista tehdä vesi- ja maarakentamista.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys vaativat hakkuiden keskeyttämistä. Järjestöjen mukaan Hanhikivenniemeltä on tunnettu erittäin uhanalaisen valkoselkätikan pesimäreviiri vuodesta 2014 alkaen, ja on mahdollista, että hakkuissa kaadetaan valkoselkätikan pesimäpuu. Tikkojen pesimäkausi on juuri alkanut.

”Hanhikivenniemen hakkuiden kiirehtimiselle ei ole mitään oikeaa tarvetta. Raivauksen tarkoitus on pönkittää mielikuvaa hankkeen etenemisestä”, järjestöjen kannanotossa todetaan. Hakkuut eivät koske niemen ranta-alueita, joista suuri osa jätetään Fennovoiman mukaan luonnontilaisiksi. Aktivistien mukaan merittävin osa alueesta raivataan. Ranta-alueilla on osakaskunnan omistamia mökkejä, joiden asukkaista osa vastustaa voimalahanketta. Alueen pakkolunastusprosessi on kesken.

”Viikon aikana on raivattu noin 90 hehtaarin kokoinen suorakulmio niemen keskelle. Joitain puita ja risuja on jäljellä, sitä siivotaan”, hakkualueen vieressä, satamaksi aiotulla ranta-alueella mielenosoitusleiriä pitävän Hyökyaalto-verkoston numeroon vastaava miesaktivisti arvioi. Hän ei halunnut kertoa nimeään.

Fennovoiman viestinnästä vahvistetaan, että kaikkiaan 94 hehtaarin hakkuut ovat loppusuoralla. Kyse on tulevan voimalaitoksen alueesta. Heinäkuussa raivataan vielä 30 hehtaarin suuruinen urakoitsijoiden teollisuusalue, jonka tontteja vuokrataan ja myydään yksityisille yrityksille. 

Vihreän Langan haastatteleman aktivistin mukaan puuhun kiivennyt aktivisti sekä työkoneen edessä seisseet henkilöt pysäyttivät hakkuut yhdellä metsäalueella vuorokaudeksi. Poliisi vei keskiviikkona yhden henkilön kuulusteltavaksi, koska hän oli seissyt työkoneen lähellä estääkseen sen toimintaa. Aktivistit eivät ole päättäneet, kuinka pitkään aikovat jatkaa mielenilmaustaan.

”Me ollaan täällä pysäyttämässä ydinvoimalahanketta, että työt lopetettaisiin ja koko Hanhikiven Fennovoima-projekti loppuisi”, aktivisti sanoo.

”Vaikka metsä on isolta osin kaadettu, mitään täysin pysyvää vahinkoa ei ole vielä tapahtunut. Metsä kasvaa takaisin ja linnut löytävät takaisin. Rakennustöitä ei ole tehty, yhtään kiveä ei ole vielä valettu. Hanke on vasta alussa, ja niin on sen vastustuskin. Vaikka yksi metsäläiskä on tuhottu, ei ole syy luovuttaa.”

Hyökyaalto-verkosto on Pro Hanhikivi -liikkeestä erillinen. Aktivistin mukaan liikkeillä on hyvät välit.

”Paikallisia käy tosi paljon osoittamassa tukea. Vastaanotto on tosi hyvä.”

Nimettömät henkilöt kertovat anarkistien takku.net-sivustolla polttaneensa Lassila & Tikanojan Etelä-Suomen liiketoimiston pihalla Helsingin Pohjois-Haagassa autoja protestoidakseen metsän kaatamista Pyhäjoella. Helsingin poliisista vahvistetaan, että yhtiön pihalla paloi torstain vastaisena yönä kaksi autoa ja myös kolmas tuhoutui palossa. Poliisi kertoi tutkivansa asiaa.

Takku.net-sivun tekstissä sanotaan, etteivät autojen polttajat ole osa Hyökyaalto-verkostoa tai takku.net-sivustoa. Hyökyaalto-verkoston aktivisti sanoo lukeneensa autojen polttamisesta netistä, mutta ei tiedä aiheesta mitään muuta.

Kati Pietarinen

Korjattu 24.4. klo 16.55. Korjattu tieto ydinvoimalan rakentamisluvan hakemisaikataulusta sekä ranta-alueiden maanomistussuhteista. 30 hehtaarin alue, jonka raivaamista suunnitellaan kseällä ei ole työmaa-alue vaan teollisuusalue.

Pääministeripuolueeksi noussut keskusta kannattaa humanitaaristen viisumien myöntämistä turvapaikanhakijoille. Tämä selviää Suomen pakolaisavun eduskuntavaalien alla tekemästä kyselystä. Pakolaisapu kysyi puolueilta, miten Välimeren ylittäjien turvallisuutta voidaan lisätä.

Humanitaarisella viisumilla pääsisi kriisimaista Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Nykyään useimman turvapaikanhakijan ainoa mahdollisuus päästä Eurooppaan on saapua Välimeren tai rajojen yli ilman papereita, koska viisumeja ei kriisimaista tuleville yleensä myönnetä. Turvapaikkaa voi hakea vasta perillä.

”Voimme edistää turvapaikanhakijoiden pääsemistä turvallisesti ja laillisesti EU-alueelle laillisten maahantulokeinojen, kuten humanitaarisen viisumin, käyttöä lisäämällä”, keskusta arvioi. Myös sdp suhtautuu aloitteeseen positiivisesti.

Vihreät eivät ottaneet vastauksessaan kantaa humanitaarisiin viisumeihin, mutta kannattivat parempia mahdollisuuksia saapua laillisesti töihin unionin alueelle.

Myös The Guardian -lehden haastattelema YK:n erityisraportoija siirtolaiskysymyksistä François Crépeau suosittelee laillisten reittien perustamista niin pakolaisille kuin töihin pyrkiville siirtolaisillekin. Crépeaun mukaan teollisuusmaiden pitäisi ottaa vastaan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä miljoona syyrialaista pakolaista.

Kati Pietarinen

22.4. klo 10.55 Lisätty The Guardian -lehden haastatteleman asiantuntijan kanta sekä Pakolaisavun tarkka kysymys puolueille.

Kahdeksalta tiistai-aamuna lämpötila on heikosti plussan puolella. Vihreiden vaalibussi on pysäköity Helsingin rautatieaseman eteen, ja sen lähistöllä vihreät helsinkiläisehdokkaat tarjoavat esitteitään ohi käveleville työmatkalaisille.

Demarit kokoomukseen vaihtanut taloustieteilijä Juhana Vartiainen tulee juttelemaan lippuaan pystyttävälle vihreiden Antero Vartialle.

"Mä fanitan Vartiaista ihan älyttömän paljon", Antero Vartia sanoo hetken päästä Vihreälle Langalle.

"Tiedän, että hänen puheensa kuulostavat kovilta, mutta tavoitteet ovat ihan yhteneväisiä. Ylen vaalikonevastausten perusteella Vartiaisen täppä taitaa olla suurin piirtein lähimpänä mua", sanoo Vartia, joka haluaa muun muassa heikentää irtisanomissuojaa pienyrityksissä. Vartian mukaan se auttaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia työttömiä.

Vartia uskoo vihreiden saavan koko maassa 15 ja Helsingissä 5 paikkaa. Hänen mielestään on väärin kysyä, millä vihreät saisi revittyä kaulaa gallupeissa rinta rinnan etenevään vasemmistoliittoon. Helsingin Sanomien julkaisemassa tuoreimmassa mittauksessa vihreiden kannatus on 8,1 prosenttia, vasemmistoliiton 8,5.

"Haluaisin nähdä, että vihreät on seuraavissa vaaleissa 15 prosentin puolue. Se vaatii sitä, että puhutaan vielä enemmän talousasioista kokonaisuutena. Jos perussuomalaiset pystyi mitättömyydestä kasvamaan tuohon kokoluokkaan, niin kyllä pystyy vihreät tällä porukalla kasvattamaan kansansuosiotaan."

Metron ovensuulla päivystävä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on tullut paikalle jo varttia yli seitsemän.

"Ihan ok", hän naurahtaa tunnelmista viileässä aamuruuhkassa.

"Olen ollut monena aamuna Siilitien metrolla, ja siellä menee hyvin esitteet kaupaksi. Keskustassa ihmiset vaikuttavat kyllästyneemmiltä vaaleihin."

Alanko-Kahiluoto on kuitenkin sitä mieltä, että ihmiset arvostavat kadulle jalkautuvaa poliitikkoa. Negatiivista palautetta hän kertoo saaneensa hämmentävän vähän. Äänestäjät ovat halunneet puhua erityisesti vanhustenhoidosta, Talvivaarasta ja perustulosta.

Alanko-Kahiluoto rahoittaa 35 000 euron kampanjansa pääosin omista varoistaan.

"Kyllähän sitä tuntee kateutta vasemmistopuolueita kohtaan, jotka kehuskelevat ay-tuillaan. Mutta toisaalta itsehän olen valinnut vihreät nimenomaan siksi, että vihreät ei ole eturyhmäpuolue."

Alanko-Kahiluoto uskoo vihreiden saavan Helsingistä 5 ja koko maasta 15 edustajaa.

"Vihreillähän usein on niin, että gallupit lupaavat parempaa lukua, kuin mikä toteutuu. Meidän olisi hirveän tärkeää saada omat äänestäjät liikkeelle."

Myös vieressä kampanjoiva kansanedustaja Johanna Sumuvuori uskoo viiteen paikkaan Helsingistä.

"Koko maassa 15 paikkaa on varmaan ihan realistinen, mutta olisi ihanaa saada lähemmäs 20."

Myös Sumuvuoren mielestä ihmisten antama palaute on ollut positiivisempaa kuin vuonna 2011. Leo Stranius on sentään kuullut klassikkopalautetta:

"Peruspalautetta on, että te kannatatte ydinvoimaa, niin en voi äänestää vihreitä. Ja että te ette lähteneet hallituksesta, kun lisättiin ydinvoimaa. Sitten yrittää väittää, että kyllä me lähdettiin."

Jari Tervo syytti eilisessä Ylen kolumnissaan muita puolueita keskustan liehittelystä. Stranius ja Sumuvuori ovat sitä mieltä, että vihreät ei ole nuoleskeluun syyllistynyt.

"Itse olen enemmän yrittänyt haastaa. Kirjoitin esimerkiksi, että ympäristöministeriön lakkauttaminen on Sipilän märkä uni", Sumuvuori sanoo.

Lounasaikaan vihreiden bussi on siirtynyt Töölöntorille. Maria Ohisalo kertoo tiimiläistensä jakaneen jo 40 000 esitettä ja heittää pyydettäessä päivän rohkeimman veikkauksen: 19 vihreää kansanedustajaa.

Tiistaina hyisen Töölöntorin yli kulkee vain muutama äänestäjä. Kansanedustaja Pekka Haavisto tervehtii heistä jokaista, ja jokainen myös jää hetkeksi juttelemaan, vaikka ennakkoäänestämisestä tai Pisararadasta.

Haaviston povataan saavan yhden Helsingin suurimmista äänisaaliista. Monet muistavat vielä hänen presidentinvaalikampanjansa ja haluavat kertoa, että äänestivät Haavistoa kolme vuotta sitten. Haavistolla itsellään ei ole äänitavoitetta.

"Jonain päivänä oli 20 ihmistä peräkkäin käynyt sanomassa, että sä pääset kuitenkin, me äänestetään jotain muuta. Niin mä sille 21:lle sanoin, että kyllä äänet kelpaa kaikille meille."

Viereisen kukkakaupan myyjä tuo Haavistolle ruusun. Haavisto kiittelee, kirjoittaa nimmarin ja kysyy, mistä hyvästä hän saa kukan.

"Mä äänestän sua. Siksi."

Annakaisa Suni