Kansanvaltaa!

15.4.2011

Sara Sajaniemi

”Tiiätkö, miä en ole aiemmin ajatellut, että eduskuntavaaliehdokkaan sisällä on ihan oikeesti ihminen” ystäväni kurtisti kulmiaan tuumivaisena Kuopion torilla viime maanantaina. Vasta nähtyään oman ystävänsä ehdokasliiveissä, esitepino kädessä kampanjoimassa, asia konkretisoitui.

Me ehdokkaat aivan kuten kansanedustajatkin, ovat vain ihmisiä, kuten Kaisa totesi.

Vuoden 2007 ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin aiempina eduskuntavaalivuosina, ja tämän vuoden ennakkoäänestysprosentti kohosi valtakunnallisesti jo 31,2 prosenttiin. Onko äänestysinnokkuus lisääntynyt vai ovatko vain ennakkoäänestyspaikkojen lisääminen ja ennakkoon äänestämisen helppous saaneet ahkerat äänestäjät tiputtamaan lappunsa uurnaan aiemmin?

Optimistina ajattelen, että ennakkoäänestyksen tulos olisi merkki ”EVVK” eli ”Ei Vois Vähempää Kiinnostaa” -asenteen kääntymisestä: suomalaiset ovat kiinnostuneempia politiikasta. Kenties näiden vaalien selkeä kahtiajako konservatiiviseen ja vapaaseen Suomeen on herättänyt äänestämään.

Vihreät tarvitsevat näissä vaaleissa jokaisen äänen tavoitteelleen suvaitsevasta, ympäristön huomioivasta ja taloudellisestikin kestävästä Suomesta.

Ehdokkaan valitseminen on joskus työlästä. Vaalikoneet ja erilaisten yhdistysten listaukset auttanevat päätöksessä, ja ehdokkaita kannattaa myös tavata toreilla ja tilaisuuksissa. Olen vastannut myös noin kahteenkymmeneen sähköpostiin, joissa äänestäjät ovat kysyneet kantojani niin maanpuolustukseen kuin eläkeasioihin.

Äänestäminen on ääni demokratialle. Puolueen tai valitsijayhdistyksen asettamat ehdokkaat ja demokraattiset vaalit ovat vaihtoehtoisista vallanjaon tavoista paras. Kuitenkaan Suomen demokratia ei ole valmis.
Vaalirahoitusuudistus toi paljon avoimuutta järjestelmään.

Vaalirahoituksensa vapaaehtoisen ennakkoäänestyksen on tehnyt jokainen pohjoissavolainen vihreä ehdokas, mutta esimerkiksi piirimme keskustalaisista vain kaksi ehdokasta on julkistanut rahoituksensa.

Ennakkoilmoituksen tekeminen on tärkeä osa politiikan avoimuutta: näin äänestäjä voi arvioida ehdokkaansa luotettavuutta ja riippumattomuutta.

Toteutunut kampanjabudjetti on julkaistava vasta kahden kuukauden kuluttua vaaleista, mikäli ehdokas pääsee sisään tai jää varasijalle.

Avoimuuden lisäämiseksi Suomeen on saatava lobbausrekisteri, johon kirjataan eduskunnan ja valiokuntien kuulemat asiantuntijat, tutkijat ja yritysten edustajat. On myös esitetty, että valiokuntien työtä on päästävä seuraamaan videolähetyksillä, kun niissä käsitellään yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.

Äänestäminen ei ole ainoa tapa vaikuttaa. Lisäksi monet henkilökohtaisen elämän valinnat ovat poliittisia: esimerkiksi kulutus- ja sijoituspäätökset.

Mielipidekirjoittaminen on kanava saada äänensä kuuluviin. Paleface muotoili kärkeän kannanottonsa Helsinki Shangri-La –lauluksi. Kieltämättä poliittista laulua ei ihan tavallisin toimistomyyrä kykene tuottamaan ilman musiikinteorian pikakurssia.

Itse löysin tapani vaikuttaa alun perin järjestötoiminnan kautta. Aktiivinen kansalaisvaikuttaminen ja poliitikkojen tapaaminen, lobbaaminen, ilmastolain kannalle on ollut suoraa kansalaisvaikuttamista parhaimmillaan.

Tulevan hallituksen on lisättävä entisestään mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksen tekoon. Ihmiset toimivat verkossa, ja tietoyhteiskunnan mahdollisuudet on otettava käyttöön demokratian vahvistamiseksi.
Ei pidä unohtaa, että myös ehdokkaaksi asettumisen on myös erinomainen tapa vaikuttaa.

Kaisa. On ollut hienoa tutustua sinuun, keskustella vaalipaneeleissa ja ”taistella” Vihreän Langan nettisivuilla. Mikä ikinä sunnuntain vaalitulos onkaan, meillä on syytä juhlia. Tämä on ollut upea matka, tai itse asiassa vasta matkan alkutaival.

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntavaaliehdokas Pohjois-Savon vaalipiirissä.

Tweet