Onko äänestäminen vanhanaikaista?

9.2.2011

Petteri Järvinen

Sähköisen äänestämisen historia on Suomessa lyhyt ja nolo. Etukäteen epäiltiin ja varoiteltiin, mutta silti kaikki meni pieleen. Sähköisen äänestämisen pienimuotoinen kokeilu liittyi siihen it-floppien ketjuun, jossa olivat jo ennestään hst-kortti ja e-resepti.

Jyrki Kasvi esitteli omassa kirjoituksessaan ansiokkaasti äänestämisen historiaa ja sen sähköistämiseen liittyviä ongelmia.  Äänestäminen perustuu ennen kaikkea luottamukseen. Niin kauan kuin tekniikalle ei saada kansalaisten luottamusta, sitä ei voida käyttää, oli järjestelmä meidän insinöörien mielestä miten kehittynyt tahansa. Ja epäilijöitä tulee aina riittämään – varsinkin niiden leirissä, joille äänestystulos ei ole mieleinen.

Toisaalta jotain pitäisi kyllä tehdä. Voiko äänestäminen jäädä ainoaksi prosessiksi, joka vielä 50 vuoden päästäkin suoritetaan kynällä, paperilla ja käsin laskemalla? Käykö niin, että lastenlapsemme näkevät paperia ainoastaan äänestys- ja wc-kopeissa?

Eräs Kasvin kirjoituksen kommentoijista viittasi varoittavana esimerkkinä vuoden 2000 Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen. Bush saatiin voittajaksi tulkitsemalla äänestyskoneiden tuloksia hänelle myönteisellä tavalla.

Esimerkki on kuitenkin huono. Kiistanalaisen Floridan tulos meni joka tapauksessa hyvin täpäräksi. Jos äänet olisi laskettu käsin, virhemarginaali numeroiden tulkinnassa olisi ollut vielä suurempi. Jotain kertoo sekin, että amerikkalaisen vaalijärjestelmän vuoksi Bush voitti, vaikka kilpailija sai lähes puoli miljoonaa ääntä enemmän. Siihen äänestyksen tekniikalla ei ollut vaikutusta.

Vain runsas puolet amerikkalaisista vaivautui ylipäätänsä äänestämään ja myös meillä Suomessa äänestysinto on jo pitkään ollut laskusuunnassa. Tulevaisuudessa suurin ongelma ei ole ääntenlaskun luotettavuudessa vaan siinä, miten nykyistä useampi kansalainen saataisiin äänestämään edes jotain. Jos äänestysvilkkaus jonain päivänä putoaa alle 50 prosentin, ei ääntenlaskun kiistämättömyydellä juuri ole merkitystä kansanvallan toteutumisen kannalta.

Demokratian tulevaisuuden uhkana ei ole se, että joku manipuloi vaalitulosta vaan se, että ainoastaan tietyllä tavalla äänestävät henkilöt vaivautuvat uurnille. Se, joka saa äänestäjänsä parhaiten liikkeelle (kirjaimellisesti!) voittaa. Tämä vääristää jo nyt lopputulosta vanhempien ikäluokkien eduksi. Heille vaalipäivän äänestysmatka on rutiini ja perinne.

Todennäköisesti äänestämisen suosio kasvaisi, jos kansalaisvelvollisuuden voisi hoitaa netissä tai kännykällä. Ihmiset ovat tottuneet hoitamaan asiansa verkossa ja varsinkin nuorille netissä äänestäminen olisi yhtä luonnollista kuin chattailu. Virolaiset ovat onnistuneet tekemään sähköisestä äänestämisestä luottamuksen arvoista, joten saman luulisi onnistuvan meiltäkin.

Sähköistä äänestystä on haluttu edistää myös siksi, että se mahdollistaisi edulliset kansanäänestykset. Demokratian kannalta olisi hyvä, jos Naton, ydinvoiman, maahanmuuttopolitiikan tai verotuksen kaltaisista suurista kysymyksistä voitaisiin nykyistä helpommin kysyä koko kansan mielipidettä. Tämäkin ajatus saattaa olla idealistinen. Moni luultavasti painaisi tietokoneen tai kännykän nappia enemmän fiilis- kuin asiapohjalla, joten sähköisestä demokratiasta tulisi tempoilevaa ja arvaamatonta.

Ehkä vika onkin itse äänestämisessä. Aika on ajanut sen ohi. Kerran neljässä vuodessa ehdokkaat tekevät itseään tykö, mutta sen jälkeen he jäävät etäisiksi. Äänestyskopissa ei voi tietää, mitkä kysymykset nousevat tärkeiksi tulevien vuosien aikana. Maailma muuttuu niin nopeasti, ettei tämän päivän ehdokkailla vielä ole kantaa huomisen kiistakysymyksiin.

Ratkaisuna voisi olla sosiaalisen median nykyistä tehokkaampi käyttöä. Se toisi kansanedustajat lähemmäksi kansalaisia niin, että vuoropuhelua voisi käydä vaikka joka päivä. Äänestäminen jäisi vain pakolliseksi rutiiniksi, jolla kierrätettäisiin osa edustajista määräajoin. Todellinen vaikuttaminen tapahtuisi antamalla palautetta ja kommentteja edustajille aina, kun siihen on tarvetta.

Kirjoittaja on kokoomuksen ehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Tweet