Nyt jos koskaan, Seppo ja Brooke

9.12.2010

Jenni Leukumaavaara

uusimmassa Vihreässä Langassa jututan Eero Heinäluomaa (sd), Seppo Kääriäistä (kesk) ja Pekka Ravia (kok) poliittisista kädenväännöistä ja niiden vaikutuksesta siihen, kuka haluaa olla kenenkin kaveri hallituksessa.

Eduskunnan isojen elämähän on ollut Brooke, Taylor & Ridge -tyyppistä loputonta episodia, jossa kuhertelijat vaihtuvat ja yksi mököttää nurkassa.

Tänä syksynä eduskuntaa on rieponut Irlanti-tukipaketti ja demareiden äänestyspäätös. Kääriäinen näkee sdp:n ei-kannan vaalitaktikointina, joka on ”ymmärrettävää mutta ei hyväksyttävää, koska sdp:n päätöksellä Suomi saatettaisiin jyrkkään lamaan”.

Heinäluoma sen sijaan ei yllättäen näe taloudellisessa tilanteessa mitään ”poikkeusoloa”, joka voisi saada kolmikon yhteistyöhön – mikä olisi kyllä Kauniissa ja rohkeissakin vinkeä ratkaisu.

Heinäluoman mukaan vuosina 1995 ja 2003 oli vielä kovemmat puheet, mutta silti demarit äänestettiin hallitukseen. Eli eivät ennen vaaleja pidetyt puheet niin nöpönuukia ole?

Kääriäinen puolestaan paljastaa tavanomaisten vaalilupausten arvon. Ne ovat näissä vaaleissa vessapaperia, eli niillä voi pyyhkiä takamuksensa. Jos tarkkoja ollaan, arvo on rullahinnoissa noin 30 senttiä per lupaus, monikerroksisemmat 59 senttiä.

Kääriäinen arveleekin, että nyt kannattaa puhua totta. Kyllä, näillä gallupluvuilla, nyt jos koskaan kannattaa yrittää.

Brooke ja Taylorkin voisivat jo kokea feministisen emansipaation, jättää sen harmaantuneen leukamiehen ja ryhdistäytyä.

Tweet