Keveitä multia hyvitysmaksuille

Kilpakumppanit. Blogisarjassa seurataan samoista paikoista taistelevien ehdokkaiden vaalitaistoa.

26.11.2010

Jyrki Kasvi

Hyvitysmaksukertymä on puolittunut parissa vuodessa 12 miljoonasta kuuteen miljoonaan euroon, eikä tule siitä enää nousemaan. Nopeaan pudotukseen on kaksi syytä, tallentavien digiboksien myynnin romahtaminen sekä musiikin kuuntelutottumusten muutos.

Kun analogiset TV-lähetykset loppuivat syksyllä 2007, koteihin ostettiin parissa vuodessa suuri määrä tallentavia digibokseja, joiden kiintolevyistä maksettiin hyvitysmaksu. Enää digiboksit eivät kuitenkaan käy kaupaksi, eikä hyvitysmaksuja kerry.

Musiikin kulutustottumusten muutosten vaikutukset ovat kuitenkin paljon tv:n digitalisoimista kauaskantoisemmat. Sen sijaan, että kuluttajat ostaisivat tai kopioisivat musiikkia itselleen, yhä useammat striimaavat musiikkinsa suoraan netistä. Kuluttajalle ei synny omaa teoskappaletta, jonka voisi kopioida.

Poltettavien CD- ja DVD-levyjen myynti ja niistä saatavat hyvitysmaksutulot ovat romahtaneet. Lähivuosina musiikin lisäksi myös elokuvat, tv-sarjat, kirjat ja lehdet siirtyvät enenevässä määrin suoraan nettijakeluun.

Hyvitysmaksutuotot on tilitetty kotimaisille luovien alojen tekijöille, ja ne ovat monelle heistä merkittävä tulonlähde.

Luovien alojen tekijöiden toimeentulon turvaamiseksi on ehdotettu hyvitysmaksun laajentamista uusiin laitteisiin, etenkin matkapuhelimiin. Matkapuhelimissa musiikin kuunteleminen on kuitenkin vain yksi toiminto monien joukossa, eikä suurin osa matkapuhelimen omistajista edes kuuntele musiikkia puhelimellaan. Enemmistö joutuisi
siis maksamaan hyvitysmaksua vähemmistön musiikin kuuntelusta.

Puhelinten hyvitysmaksusta olisi joka tapauksessa vain väliaikaista iloa, sillä mobiililaajakaistan nopeutuessa musiikkia aletaan striimata netistä myös puhelimiin. Hyvitysmaksun peruste katoaa, kun kuluttaja maksaa jokaisesta kuuntelukerrasta, eikä teoskappaleesta synny puhelimen muistiin kopiota.

Hyvitysmaksujärjestelmää ei pystytä enää pelastamaan, sillä sen peruste, teoskappaleiden laillinen kopiointi omaan käyttöön on päättymässä. Järjestelmää voidaan toki tekohengittää vielä muutama vuosi, mutta kolmesta viiteen vuoden kuluessa sen tilalle on luotava korvaava järjestelmä, jolla luovien alojen työntekijöiden toimeentulo turvataan.

Tekijäiden kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto on teeskennellä, että hyvitysmaksujen keräämistä voidaan jatkaa loputtomiin, eikä teknologian ja kulutustottumusten muutoksista tarvitse välittää.