Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
25.11.2010 15.53
Jyrki Kasvi ja Petteri Järvinen taistelevat ensi kevään eduskuntavaaleissa digikansan äänistä Uudellamaalla. Pari on vastakkain myös Vihreän Langan uudessa vaaliblogissa.
Hiljaisuus tai Jyrki Kasvi.
Ne ovat todennäköisimmät vastaukset, jos satunnaiselta vastaantulijalta kysyy, kuka kansanedustajista on perillä digimaailman nykyisistä tai tulevista ilmiöistä.
Digikukkulan yksinäisenä kuninkaana viime vuodet huseerannut vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi sai muutama viikko sitten haastajan, kun tietokirjailijana ja it-asiantuntijana tunnettu Petteri Järvinen ilmoitti pyrkivänsä kokoomuksen ehdokkaana eduskuntaan.
Aivan kuten Kasvi noin 15 vuotta aiemmin, Järvinen koki, että on tarpeeksi kauan katsonut ja kommentoinut politiikkaa ulkopuolelta.
”Ajattelin, että 30 vuoden jälkeen voisi kokeilla vielä jotain uutta ennen kuin lähtee eläkkeelle. Katsoin, että nyt eletään merkittävää murrosaikaa tietoyhteiskuntaan liittyen ja että minulla on siihen annettavaa”, Järvinen perustelee.
Kohta kahdeksan vuotta eduskunnassa istuneella Kasvilla on Järviseen verrattuna reippaasti enemmän kokemusta poliittisista väännöistä. Muuten kaksikon reitit nörttien äänistä kamppaileviksi 2010-luvun digipoliitikoiksi ovat olleet yllättävän samanlaiset.
Molempien elämä sai uuden suunnan 1980-luvun alussa, kun ensimmäiset kotikäyttöön tarkoitetut tietokoneet tulivat Suomessa kaiken kansan saataville.
Petteri Järvinen tankkasi tietämystä kirjastojen tietokonelehdistä. Jyrki Kasvin isoäiti ei tilannutkaan teini-ikäiselle lapsenlapselleen Hifi-lehteä, vaan suomalaisen it-journalismin pioneereihin kuuluvan Prosessori-lehden.
”Se vaikutti osaltaan siihen, että ensimmäisiä kesätyörahoja ei investoitukaan uuteen levysoittimeen, vaan juuri markkinoille tulleeseen Commodore VIC-20:seen”, Kasvi muistelee.
Petteri Järvinen sai oman ensikosketuksensa tietokoneisiin hieman aiemmin, kun Tampereella avattiin kaupungin ensimmäinen ja maan toinen tietokoneliike, jossa hän pääsi tutustumaan Commodoren 4032-malliin.
”Kun pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan, olin koukussa ja huomasin, että tämä on minun alani. Siitä lähtien olen ollut it-alan kanssa tekemisissä tavalla tai toisella. Olisin joka tapauksessa mennyt Tampereen tekniseen korkeakouluun, mutta tämä teki linjavalinnat helpoiksi”, Järvinen sanoo.
Vuonna 1986 molemmat julkaisivat ensimmäiset kirjansa: Huvia ja hyötyä Commodore 64 (Kasvi) ja Mikrotietokoneet (Järvinen). Tämän jälkeen molemmat jatkoivat tietokoneaiheisten kirjojen kirjoittamista, mutta muuten urat erkanivat toisistaan. Kasvi opiskeli Otaniemessä ja jäi työpsykologian tutkijaksi opinahjoonsa. Järvinen perusti oman konsultointiyrityksen ja teki töitä muun muassa Saunalahdella ja muissa alan yrityksissä.
Nyt Järvinen ja Kasvi ovat ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä, jossa äänistä kamppailevat myös monet tunnetut eturivin poliitikot, kuten Tuija Brax, Jyrki Katainen, Paula Lehtomäki, Timo Soini ja Alexander Stubb.
Riittääkö tietoyhteiskunnasta kiinnostuneiden ääniä saman vaalipiirin kahdelle samatyyppiselle ehdokkaalle?
”Oikeastaan meitä on kolme, sillä kyllä Mikael Jungner kompetenssinsa puolesta vetää ihan hyvin meille kummallekin vertoja. Sinänsä tilanne on tosi hyvä, koska kaikkiin puolueisiin tarvitaan näistä kysymyksistä kiinnostuneita ihmisiä”, Kasvi sanoo.
Hänen mukaansa olisi hyvä, että tietoyhteiskuntakysymyksistä päästäisiin käymään eduskunnassa todellista keskustelua, johon muidenkin edustajien olisi mahdollista pohjata päätöksensä. Myös Järvinen uskoo, että moniääninen keskustelu tietoyhteiskunnasta on kaikille eduksi.
”Koska me olemme eri puolueista ja meillä on tietty lähestymistapaero, niin uskon tilanteen olevan eduksi tälle asialle emmekä me sillä tavoin kilpailla samoista ihmisistä”, Järvinen sanoo.
Niin, mikä se ero oikeastaan on? Millä perusteella äänestäjän pitäisi päättää Kasvin ja Järvisen välillä?
Nykyiset puoluekannat tuovat toki kaksikon välille tiettyjä eroja esimerkiksi ydinvoiman suhteen, mutta näitä lukuun ottamatta eroja ei ole ihan helppo löytää – ei edes ehdokkaiden itsensä mielestä.
”Meillä on molemmilla yksi poika, ja he taitavat olla samanikäisiä. Me olemme itsekin lähes samanikäisiä. Meillä on samanlainen tausta. Me asutaan aika lähekkäin, sillä siinä on vain moottoritie välissä. On paljon helpompi keksiä näitä yhtäläisyyksiä”, Järvinen sanoo.
Tietoyhteiskuntaan liittyvissä asiakysymyksissä eroavaisuuksia kuitenkin löytyy. Kasvi esimerkiksi kannatti siirtymistä digitelevisioon, mitä Järvinen vastusti kiivaasti. Kasvi puolestaan vastusti Lex Nokiaa, kun Järvinen taas sanoo yrittäjänä ymmärtäneensä hyvin EK:n ajaman lain tarpeen.
”Yrittäjänäkökulma on varmaan suurin ero minun ja Jyrkin välillä”, Järvinen pohtii.
Kaksikolla on poliittisestikin enemmän yhteistä kuin puoluekannoista voisi päätellä, sillä Kasvi kuului alunperin markkinaliberaaleihin nuorsuomalaisiin. Kun nuorsuomalaiset lakkautettiin vuonna 1999 lähti Kasvi vihreisiin, mutta esimerkiksi puheenjohtaja Risto E.J. Penttilä päätyi myöhemmin Järvisen nykyiseen puolueeseen eli kokoomukseen.
Netin ja television suhde, laajakaistoja ja taajuuksia koskevat päätökset, netin hallinta, sosiaalisen median pelisäännöt, ihmisten identiteetin suoja, sähköisten palveluiden esteettömyys, tekijänoikeudet, kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa, Kasvi listaa tulevan vaalikauden kuumimpia tietoyhteiskuntakysymyksiä.
”Vaikka me tekisimme pelkkiä näitä, saataisiin yksi eduskunta työllistettyä ihan sujuvasti”, Kasvi sanoo.
Jos sekä Järvinen että Kasvi istuvat ensi keväänä valittavassa eduskunnassa, eduskunnassa käydään aiempaa asiantuntevampaa, ehkä myös kiivaampaa keskustelua tietoyhteiskunnan polttavista kysymyksistä.
Järvinen esimerkiksi suhtautuu varovaisen kriittisesti identiteettivarkauden kriminalisointiin, jota Kasvi puolestaan pitää yhtenä lähivuosien tärkeimmistä tavoitteista.
”Identiteettivarkaus on rajatapaus, jota täytyy tarkkaan harkita. Esimerkiksi paikallisradioiden pilapuheluita, joissa esiinnytään jonkun toisen nimellä, pidetään ihan hyvinä tsoukkeina, joten olisin tässä asiassa varovainen”, Järvinen sanoo.
Hänen mielestään täytyy selvittää huolellisesti, millaisia ongelmia identiteettivarkaudesta voi syntyä.
”Se, että perustaa Facebookiin sivun, jonka nimi on Petteri Järvinen, ei vielä kovin suuri rikos ole. Jos sillä alkaa sitten tehdä jotain, tilata tavaraa tai tehdä muuta taloudellista vahinkoa, niin se kaikki on jo nyt kriminalisoitu.”
Muitakin eroja on. Järvinen kannattaa nettiyhteyden katkaisemista rangaistuskeinona äärimmäisimmissä verkkorikoksissa sekä verkkoäänestykseen siirtymistä, kunhan sille saadaan kansalaisten luottamus. Kasvi vastustaa molempia.
Eroa on myös siinä, miten ja mihin miehet koneitaan vapaa-ajalla käyttävät. Kasvi on nimittäin ollut tietokoneinnostuksensa alusta alkaen innokas pelaaja, ja tällä hetkellä hänellä ovat kierrossa World of Warcraft -verkkoroolipeli ja Civilization V -strategiapeli.
Järvinen sen sijaan ei ole pelannut kuin yhden ainoa kerran.
”Pelasin PC:llä muutaman erän Tetristä vuonna 1990, mutta siinä kaikki. En ole kilpailuhenkinen, eikä pelien keinotekoinen maailma ole koskaan kiinnostanut.”
Ensi keväänä nähdään, kuinka hyvin politiikan pelaaminen Järviseltä sujuu.
Taisteluparit-blogi 26.11.2010 alkaen osoitteessa www.vihrealanka.fi/taisteluparit.
Tweet