Huijaako tuoteseloste?

16.3.2007

Mari Puoskari

Kirjoittaja on Vihreiden Naisten puheenjohtaja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu.

Vaaliohjelmissa luvataan kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista myös tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi. Vaalimarketissa tasa-arvotietoisella kuluttajalla menee sormi suuhun. Voiko politiikan tuoteselosteisiin luottaa?

Kokoomuksen ohjelmassa työelämän tasa-arvoa parannetaan autotallin kautta. Isien osallistumista lasten- ja kodinhoitoon edistettäisiin pidentämällä isyysvapaata kahdella viikolla. Myös pätkätöihin ja palkkaeroihin luvataan puuttua. Kokoomus penää tasa-arvotupoa, jossa korotetulla valtionosuudella maksettaisiin kunnissa keskimääräistä suuremmat palkankorotukset naisvaltaisille aloille.

Demarit edistäisivät työelämän tasa-arvoa tietenkin kolmikannassa. Vanhempainrahakautta pidennettäisiin kuukaudella, mutta mainintaa isille kohdistamisesta ei ohjelmasta löydy. Mielenkiintoisinta demareiden vaaliohjelmassa on se, että he lupaavat jatkossakin jakaa ministeritehtävänsä tasan naisten ja miesten kesken. Yhden kauden käytännöstä on tullut jo suorastaan perinne.

Ennakko-oletukseni oli, ettei vaaliohjelmissa kosketa perheväkivaltaan pitkällä tikullakaan. Keskusta yllättää ja vetää pisteet kotiin tässä: puolue haluaa turvata resurssit läheis- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen. Edes vihreillä ei ole kirjausta tästä.

Mitä vihreät sitten lupaavat? Kuntia ja valtiota vaaditaan tiennäyttäjiksi palkkaerojen poistamisessa. Lasikatto luvataan rikkoa kiintiöin. Pienimpiä eläkkeitä on korotettava, sillä se parantaa naisten eläketurvaa.

Vanhemmuuden kustannuksista ovat huolissaan kaikki. Puolueet ovat tosin eri mieltä siitä, että kenen pussista ne pitäisi maksaa. Kokoomus kannattaa verovaroja, demarit ja vihreät taas tasaamista kaikkien työnantajien kesken. Keskusta lupaa vain kieli keskellä suuta puuttua asiaan.

Jos kaikki nämä lupaukset toteutettaisiin, Suomi alkaisi jo lähennellä tasa-arvon mallimaata. Epäluuloa hallituspuolueiden lupauksia kohtaan aiheuttaa se, että tasa-arvo ei ole olennaisesti parantunut tällä hallituskaudella. Vanhemmuuden kustannusten jaossa on lupauksista huolimatta edetty vasta muutamia askeleita.

Vihreiden hallituskauden esittämä malli oli paljon demarien toteuttamaa mallia kunnianhimoisempi. Tupon tasa-arvoerällä ei onnistuttu korjaamaan naisvaltaisten alojen palkkanotkoa. Prostituutiolaista käydyssä keskustelussa selviä sovinisteja löytyi kaikista suurista puolueista. Vaikea nähdä, että nämä edustajat ottaisivat puolueensa vaaliohjelmien tasa-arvoteemat ajettavakseen.

Tasa-arvovaikutteisena markkinoitu tuote saattaa siis osoittautua huijaukseksi vaalien jälkeen. Vihreät ovat olleet tasa-arvopolitiikan markkinajohtajatuote jo kaksikymmentä vuotta – tässä kannattaa luottaa vanhaan ja hyväksi havaittuun.