Presidentti on kuollut

21.8.2008

Elina Hirvonen

”Meidän presidenttimme on kuollut.” Näin kirjoitti sambialainen ystävä sähköpostissaan eilen.

Ja niin se oli. Presidentti Levy Mwanawasa sai aivohalvauksen Egyptissä lähes kaksi kuukautta sitten, juuri ennen Afrikan unionin kokousta, ja kuoli tiistaina 19.8.

Presidentti ehdittiin julistaa kuolleeksi jo kerran aikaisemmin. Heinäkuun alussa uutinen kuolemasta levisi kansainvälisiin tiedotusvälineisiin ja Sambian kaduilla alettiin spekuloida, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kun uutinen kuolemasta paljastui virheeksi, kansakunta risti kätensä. Virastoissa ja yrityksissä järjestettiin massiivisia rukoushetkiä presidentin puolesta, ja niitä mainostettiin jättimäisillä lehti-ilmoituksilla.

Lähes kahden kuukauden ajan presidentin kanslia tiedotti: ”Ranskalaiset lääkärit ovat tyytyväisiä hänen tilaansa. Jatkakaa rukoilemista.”

Jos joku pohti julkisesti varautumista presidentin mahdolliseen kuolemaan, hänet leimattiin rauhan rikkojaksi.

Kansainvälisissä lehdissä Mwanawasaa on kehuttu yhdeksi Afrikan edistyksellisimmistä johtajista, korruption vastaiseksi taistelijaksi ja yhdeksi Zimbabwen Robert Mugaben voimakkaimmista afrikkalaisista kriitikoista.

Kehuista tuli lohduton olo.

Sambiassa Mwanawasa tunnetaan presidenttinä, jonka ajatellaan varastaneen viimeisen vaalivoittonsa ja jonka hallintoa ei saanut kritisoida. Kritiikki Mugabea kohtaan oli suuria sanoja, jotka muuttuivat selkään taputteluksi aina, kun olisi pitänyt tehdä jotain.

Äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että korruptiota julkisesti vastustaneen Mwanawasan valtakaudella korruptio oli todellisuudessa lisääntynyt edeltäjiin verrattuna.

Vaikka talous on kasvanut viime vuosina historiallista 6–7 prosentin vuosivauhtia, Sambia on pysynyt YK:n inhimillisen kehityksen indeksin häntäpäässä.

Silti Mwanawasassa oli myös jotain hyvää. Tosin kuin raivostuttavan monet Afrikan johtajat, hän todella kritisoi Mugaben diktatuuria, ainakin välillä.

Hänen aikanaan talous kasvoi – vaikka onkin epäselvää, kuinka paljon kunnia kuuluu hallinnolle ja kuinka paljon Sambian tärkeimmän vientituotteen, kuparin, maailmanmarkkinahinnan nousulle.

Ja, ennen kaikkea, hänen hallintonsa käytti Sambian ulkomaanvelan mitätöimisestä saadut tulot terveydenhuollon maksujen poistamiseen köyhimmiltä, ilmaisten aids-lääkkeiden jakamiseen hiv-positiivisille ja sambialaisten maanviljelijöiden tukemiseen.

Uudistukset loivat maahan pitkästä aikaa hauraan toivon ilmapiirin ja uskon parempaan tulevaisuuteen.

Nyt jännittää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Nouseeko presidentiksi populistinen oppositiojohtaja Michael Sata, jonka suurin saavutus on räksyttäminen kiinalaisten suursijoituksista Afrikassa?

Sujuvatko vaalit rauhallisesti, vai räjähtääkö edellisissä vaaleissa kiristynyt poliittinen jännite tällä kertaa väkivallaksi? Löytyykö jostain presidenttiehdokas, joka onnistuisi luotsaamaan maan loputtomista inhimillisistä tragedioista parempaan tulevaisuuteen?

Kirjoittaja on Lusakassa, Sambiassa, asuva dokumenttiohjaaja, kirjailija ja toimittaja. Lisää Hirvosen blogitekstejä löydät täältä.

Tweet