Kartonkipakkaus, ei kiitos!

13.6.2008

Lena Björklund

Vaikea paikka, tosi hankala.

Jos nimittäin asettaa vaakakuppiin luonnonkorkilla suljetussa lasipullossa kivasti kehittyneen laadukkaan viinin ja maapallon tarpeet ilmastonmuutoksen aikakautena. Myös viinin ystävän on ajateltava hiilijälkeä, joka hänen nautinnostaan seuraa.

Jos ajattelee ennen kaikkea maapallon parasta, on juotava kartonkiin pakattua viiniä – mieluiten kolmen tai viiden litran kartonkipakkauksesta lorotettua.

Kartonkeja myös mahtuu kuljetuksessa konttiin enemmän kuin pulloja. Lisäplussana vielä se, että kartonki painaa vähemmän kuin lasi.

Ympäristöystävällistä kaikki tyynni, ja tutkittua.

Jos tarkastelee kuljetuksen hiilijälkeä, pitäisi juoda viiniä, joka on tullut Suomeen kontissa laivalla. Lentokuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat yli kymmenkertaiset vesikuljetukseen verrattuna.

Alkon asiakas on vahvoilla: suurin osa Alkon viinistä tulee vesiteitse, eurooppalaisetkin. Kunhan ne ensin on viety trailerilla johonkin satamakaupunkiin.

Viinin aiheuttamaa ilmastokuormaa mietittiin Helsingissä maaliskuussa pidetyillä viinimessuilla. Paikalla oli Espanjan viiniakatemian johtaja Pancho Campo, joka myös on Al Goren ilmasto-ohjelman asiantuntija viiniasioissa.

Campo kertoi, miten ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa ja on jo vaikuttanut viininviljelyyn:

Ranskan ja Espanjan viinialueet työntyvät vähitellen pohjoisemmaksi ja korkeammalle vuoristoon. Uudet eurooppalaiset maat nousevat viinimaiksi. Britannia on yksi niistä, mutta myös tanskalainen viininviljelijä hymyili Campon kuvissa iloisesti, vaikka talvikuva hänen viinikellarinsa ympäristöstä oli luminen.

Sitten oli vuoro esitellä Hollannissa tuotettuja Riesling- ja Pinot Noir -viinejä sekä belgialaisia viinejä.

Etelä-Euroopan viininviljelyä haittaavat Campon mukaan korkeat lämpötilat, mutta vielä enemmän kuivuusjaksojen ja rajujen sateiden hankala ajoitus: kasvukaudella on hyvin kuivaa ja sadonkorjuun aikaan sataa rankasti.

Muunkinlainen sekasotku lisääntyy. Kasvu alkaa keskilämpötilan nousun takia liian varhain, ja jos keväällä on yllättäviä kylmyysjaksoja, kasvu häiriintyy helposti.

Toisaalta kovan kuumuuden takia rypäle kypsyy niin nopeasti, etteivät siemenet ehdi perässä. Raaoiksi jäävät siemenet tuovat viiniin kitkerää makua.

Eikä rypäle ole ihmistä kummempi. Campo esitteli auringossa pahasti palaneita rypäleitä. Uv-säteiden intensiteetti myös haittaa fotosynteesiä, mikä taas vaikuttaa aromeihin. Kovassa kuumuudessa syntyy viinejä, joiden alkoholipitoisuus on hyvin korkea ja hapokkuus alhainen.

Viinimaailma elää jo muutoksessa. Campo luetteli niitä Euroopan ulkopuolisia maita, joista löytyy Eurooppaa paremmin ilmastonmuutoksessa pärjääviä viljelyalueita: Etelä-Afrikka, Chile, Uusi-Seelanti. Campo kutsui niitä tulevaisuuden viiniparatiiseiksi.

Jos näin on, niin näin on, mutta pahvipakkauksesta en ryhdy viiniäni juomaan. Sehän jo tiedetään, että kartonki falskaa.

Haluan hapettaa viinini pullossa ja pikarissa. Vähennän hiilijälkeäni jollakin muulla elämänalueella. Sähkönkulutukseni on onneksi jo reippaasti alle keskiarvon.

Tweet