Soten lehmänkaupat vievät uskoa politiikkaan

11.6.2018

Riikka Suominen

Lapsi oli ollut reilun viikon pienessä kuumeessa. Perjantai-iltapäivänä aloin huolestua, että kyseessä on keuhkoputkentulehdus.

Kotona oli 80 euron lahjakortti lääkärikeskus Mehiläiseen. Päätin käyttää sen, jotta saamme viikonlopuksi mielenrauhan.

80 eurolla yksityisen lääkäriaseman lääkäri sanoi päivää. Sen jälkeen taksamittari tikitti. Lapsesta otettiin 600 eurolla röntgenkuvia ja verikokeita.Tällaiset tutkimukset ovat se osa toimintaa, jolla yksityinen katteensa tekee.

Sitten yksityislääkäri nosti kädet pystyyn. ”Tämä voi olla vakavampaa. Menkää Lastenklinikalle.”

Sote-uudistus ei kiinnosta ihmisiä, mutta tällaiset kokemukset kuumentavat tunteita. Joustavat aukioloajat, asiakkaan kuuntelu ja nopea palvelu vievät yhä useamman lapsiperheen yksityiselle.

Ne joilla on varaa, ottavat yksityisen terveysvakuutuksen. Me kaikki yhdessä tuemme näiden vakuutettujen lääkärikäyntejä Kela-korvausten muodossa. On epäreilua, että ne joilla ei ole varaa yksityispalveluihin joutuvat odottamaan hoitoa.

Esimerkki osoittaa myös nykytilan ongelman. Yksityinen rahastaa, mutta jos sairaus on vakava, julkinen joutuu ottamaan kopin. Lastenklinikka hoiti lapsen kuntoon viikossa.

Hallitusta on arvosteltu vimmasta yksityistää sosiaali- ja terveyspalveluita. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen erittäin kustannustehokas terveydenhoito.

Terveydenhuolto kuitenkin yksityistyy jatkuvasti ilman sote-uudistustakin. Kunnat ulkoistavat palveluitaan, ja esimerkiksi vakuutusyhtiöt investoivat terveyspalveluihin.

Olisi reilua, että kehitys olisi tasapuolista ja hallittua. Nyt sotemenoissa on isoja alueellisia eroja. Jos valtion ohjaus saisi kaikki alueet tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut maan keskiarvohinnalla, säästyisi miljardeja.

Sote-uudistus pitää tehdä, ja se on syytä tehdä tällä hallituskaudella. Seuraavan hallituksen työlistaa painaa jo iso perusturvan uudistus ja EU-puheenjohtajuus.

Sote pitää tehdä parlamentaarisesti neuvottelemalla. Nyt hallituksen runnominen repii eduskuntaa ja laskee koko talon arvovaltaa. Valtapyrkimykset ja huoli kannatuksesta ovat jyränneet asiantuntijoiden ja suurten kaupunkien esittämän sote-huolen.

Ei ole vaarallista, että poliittisista päätöksistä syntyy erimielisyyttä. Politiikkaan kuuluu, että äänestäjät voivat valita eri aatteiden väliltä.

Suuret yhteiskunnalliset uudistukset eivät ole Suomessakaan syntyneet konsensuksella. Esimerkiksi kokoomus vastusti maksutonta peruskoulua 1970-luvulla.

Mutta kun julkinen keskustelu on aggressiivista, iso osa ihmisistä vetäytyy siitä. Parhaat argumentit voivat jäädä riidan vuoksi huomiotta.

”Sote-uudistuksessa hallitus perusteli uudistusta toistamalla, että maaliin pitää päästä. Parempia argumentteja ei kunnioitettu”, tutkija Johanna Vuorelma sanoo.

Puolueita pidetään salakähmäisinä hyvä veli-kerhoina ja demokraattista päätöksentekoa hitaana ja vanhanaikaisena. Populistit kailottavat, ettei kansaa kuunnella.

Tässä tilanteessa hallituksen sopimus, jossa keskusta saa maakunnat ja kokoomus yksityiset terveyspalvelut, on erityisen typerä. Äänestäjät kyllä tajuavat lehmänkaupan. Se vie syystäkin puoluepolitiikan uskottavuutta.

Jos hallitus haluaa jatkossa edes esittää, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa, sote kannattaa tehdä yhteistyössä opposition kanssa.

sote-uudistus  sote  maakunnat  terveydenhuolto  terveydenhoito  demokratia 

Tweet