Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Matto jalkojen alta

Jukka Nikulainen

Dyykkijä Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.Jukka Nikulainen

Dyykkijä Jukka Nikulainen esittelee joka toinen viikko parhaat löytönsä.

21.7.2015

Jukka Nikulainen

Blogimerkintöjä pidemmän aikaa seurannut lukija saattaa aavistaa, että kotimme useimmat kalusteet keittiön pöydästä ja tuoleista aina valaisimiin ovat dyykittyjä. Dyykkimiemme tavaroiden määrä valkeni itsellenikin taannoisen kesärituaalin aikana.

Kuuratessani viime viikon ainoana aurinkoisena päivänä kudelmiamme läheisellä mattolaiturilla tulin miettineeksi, mistä kauniit ja käytännölliset räsymatot olikaan ostettu. Kauan asiaa ei tarvinnut pohtia, kun tajusin, että nekin on dyykitty aikoja sitten. Pesen mattoja jo ekologisista syistä sen verran harvoin, ettei niiden alkuperää tule miettineeksi kovin usein.

Roskiksesta löydettäessä matot olivat ilmeisesti täysin käyttämättömiä. Oli aika järkytys löytää niissä vielä kiinni olevista lapuista päätellen oppilastöinä kudotut kauniit matot roskiksesta. Mukaanhan ne oli otettava.

Kuvassa alempana olevia tummansinisiä mattoja löytyi kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä. Vähän värikkäämpiä vielä pari. Ilmeisesti matot on kudottu kierrätyshengessä, vanhoista vaatteista leikatuista kangasräsyistä.

Matonpesun ekologisesta kuormittavuudesta on vaikea löytää yksiselitteisiä tuloksia. Useimmat löytämäni tutkimukset totesivat, etteivät pesunesteet itse asiassa aiheuta merkittävää haittaa pesupaikkojen vesistöihin. Ehkä tämä tulos kertoo vain Itämeren rantojen jo valmiiksi kaameasta kunnosta. Siinä katastrofissa eivät mäntysuopalitrat ja tekstiilijäämät paljon näy. Kenties joku tietäväinen lukija osaa valaista asiaa?

Jo terve järki sanoo, ettei mäntysuopaa tulisi hillittömästi lorottaa laiturilta matonkaan kautta sellaisenaan mereen. Ilmeisesti Helsinki onkin jollain aikavälillä luopumassa mattolaitureista. Viimeisin tavoiteaikataulu, jonka löysin, on vuosi 2016. Tarkoitus olisi siis siirtyä maan päällä sijaitseviin pesupaikkoihin, joista pesuvedet johdetaan viemäriverkoston kautta jatkokäsittelyyn.

Tämä tietysti maksaa. Helsingissä on toistaiseksi vain yksi viemäröity pesupaikka. Siksi en oikein jaksa uskoa tuohon aikatauluun. Ehkä normienpurkutalkoiden hengessä tämäkin asia unohdetaan hetkeksi ja luonnonsuojelu jää taas kerran muiden säästöjen jalkoihin.

dyykkaus 





Viite