Helsingin koulut kipurajalla

17.11.2006

Johanna Nuorteva

Helsingissä esitetään jälleen kerran koulujen sulkemista. Konsulttifirma Net Effect ehdottaa, että tällä kertaa karsittaisiin rytinällä parikymmentä koulua. Ehdotus perustuu oletukseen, että Helsingin lapsiluku laskee seuraavina vuosina. Säästöjen nimissä oppilaita tulisi sulloa pieniin tiloihin kauemmas kodeistaan.

Ehdotuksessa ei ole otettu huomioon monia oleellisia seikkoja kuten koulumatkoja, koulurakennusten ja luokkien kokoa, erilaisia pedagogisia malleja, oppilaiden äidinkieltä ja montaa muuta käytännön realiteettia. Ehdotus onkin lähes käyttökelvoton.

Kouluverkon supistamisesta puhutaan kuitenkin paljon. Samalla on luotu mielikuva, että koulujen sulkeminen on jokin väistämätön pakko. ”Säästetään seinissä ja panostetaan laatuun” on muodostunut yleiseksi iskulauseeksi vihreidenkin keskuudessa.

Koulumaailmassa kipuraja on kuitenkin jo ylittynyt. Jos seinistä vielä säästetään, laadulle voi heittää hyvästit. Koulurakennus, luokkakoko ja oppilaiden määrä kulkevat käsi kädessä laadun kanssa, ei vastakkain.

Luokkakoot ovat paisuneet kuin pullataikina ja opettajat on uuvutettu äärirajoille. Kenen etu on, että erityisopetuksen tarve ja huostaanottojen määrä jatkuvasti kasvavat? Opettajat joutuvat seuraamaan sivusta, kun näkevät ahdistuneen oppilaan tai havaitsevat oppimisvaikeuksia. Ammattitaitoinenkaan opettaja ei jatkuvan kiireen vuoksi voi puuttua ongelmiin eikä ylisuurissa ryhmissä ole mahdollista auttaa yksittäistä oppilasta. Syrjäyttäminen vahvojen yhteiskunnasta aloitetaan jo varhain.

Päiväkodissa erityistä tukea tarvitseva lapsi voi saada kahden lapsen resurssit. Samalla laskentamallilla voitaisiin päivittää koulujen resurssit askeleen lähemmäs todellisuutta. Näin oppilaat saisivat vähän enemmän tarvitsemaansa huomiota, välittämistä ja apua.

Mikäli veikkailuihin lapsimäärän laskusta uskotaan, miksi emme tekisi oikeudenmukaista ja kauaskatseista päätöstä ja pienentäisi luokkakokoja!

Ehdotus koulujen lakkauttamisista on osoitus piittaamattomasta politiikasta. Piittaamattomuus lapsista ja nuorista kasvattaa piittaamattomia yhteiskunnan jäseniä.

Kun lapsille opetetaan, että vanhemmat ja opettajat ovat voimattomia, kun koulu suljetaan, he kasvavat pienestä pitäen siihen, että omaan elinpiiriin ja poliittiseen päätöksentekoon ei voi vaikuttaa.

Piittaamattomuus muista lisääntyy, kun missään ei näe esimerkkiä välittämisestä tai siitä, että asiat voivat muuttua paremmiksi. Tulevaisuuden yhteiskunta saa maksaa laskun lyhytnäköisestä ja itsekkäästä politiikasta.

Kirjoittaja on vihreä helsinkiläinen varavaltuutettu, joka opiskelee uskonnon, et:n, yhteiskuntaopin ja filosofian aineenopettajaksi.

Tweet