Suomen menetetty avoimuusmaine

10.11.2006

Heidi Hautala

Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja.

Ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudellaan vuonna 1999 Suomi jäi mieleen pienistä teoista, joilla lisättiin merkittävästi unionin avoimuutta. Brysselissä ihasteltiin uutta tapaa, jolla puheenjohtajamaa jakoi tietoa ja kohensi asiakirjojen saatavuutta eri tavoin. Oikeutettuja odotuksia syntyi tälle toisellekin puheenjohtajakaudelle.

Alkajaisiksi Suomi avasi ministerineuvostojen kokouksia julkisuudelle. Mutta kukapa olisi uskonut, että uudistus törmäsi vastustukseen jo täällä avoimuuden kotimaassa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma sekä maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja epäilivät hanketta. Todelliset keskustelut siirtyisivät muka kokoussalista muualle ja kokouksista tulisi pelkkää showta. Britannian kauden lopulla viime vuoden puolella tehtyjä päätöksiä ei kuitenkaan voinut enää peruuttaa. Niin ne saatiin toteutettua.

Varsinainen avoimuusmaineen menetys Suomea kohtasi, kun se asettui vastustamaan virolaisen hallintokomissaari Siim Kallasin avoimuusaloitetta. Kallas haluaa, että EU-tukien saanti on julkista tietoa. Toistakymmentä jäsenmaata on jo julkistanut maataloustukensa aivan itse. Silti ministeri Korkeaoja kutsui Kallasin aloitetta ”tirkistelykulttuuriksi”. Brysselissä nousi puheenjohtajamaan vastustuksesta kesällä häly. Sen jälkeen Suomi ilmoitti myöntyvänsä tukien julkistamiseen, mutta vasta kun annettaisiin asianmukaiset EU-tason säädökset.

Pitipähän sekin päivä nähdä, että EU tuo avoimuutta Suomeen, eikä päinvastoin. Tosiasiassa jo Suomen kansallinen lainsäädäntö velvoittaa julkistamaan maataloustukien saajat. Lokakuussa KHO totesi yksikantaan, että päätökset tietojen luovuttamisesta tehdään julkisuuslain, eikä minkään salailun hyväksyvän maatalouselinkeinorekisterilain mukaan.

Komissaari Kallas haluaa tehdä myös lobbauksen EU:ssa läpinäkyväksi. Pelättävissä on, että Suomi jarruttaa tätäkin avoimuusuudistusta. Suomi on varsinainen hyväveli-verkostojen klubi. Kun Transparency International viime viikolla palautti Suomen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi, se unohti mainita, että vaikkapa vaalirahoituksen avoimuudessa Suomi tekee seuraa Valko-Venäjälle ja Kazakstanille.

Corporate European Observatory, tuo EU:n valpas vahtikoira, on avannut nettiäänestyksen vuoden rumimmasta lobbauksesta (www.worstlobby.eu). Yksi kymmenestä ehdokkaasta on Itävallan ja Suomen puheenjohtajakausien vaihtuessa Helsingissä kesäkuussa järjestetty geenitekniikan konferenssi, jonka osanottajat saneli alan teollisuus: kansalaisjärjestöiltä pääsy oli kielletty.

Suomen avoimuusmaine alkaa olla lopullisesti menetetty.