Hippi valtuustossa

11.10.2011

Rosa Meriläinen

”Uu-huu-huu”, itki Marjutta Hippi. Hän oli niin järkyttynyt: tunti sitten kaupunginvaltuusto oli äänestänyt Rantatien tunnelin puolesta Marjutan ja kavereidensa mielenosoituksesta huolimatta. Marjutta ei saattanut ymmärtää, miten vihreätkin saattoivat kannattaa tunnelin rakentamista.

”Helposti”, kuittasi vihreä kansanedustaja Kaarina Hippi puoluetovereidensa näkökulman ja kaivoi repustaan pussillisen vaniljaviinereitä. Lapsenlapsen ilokiljunta peitti alleen Marjutan marmatuksen. Kaarina ei enää vaivautunut perustelemaan mielipiteitään, vaan luotti siihen, että joku nuorempi viitsii väitellä itsestäänselvyyksistä tietämättömien kansalaisten kanssa.

”Se, se, se tunneli on autoille!”, kiljui Marjutta levitellen kämmeniään.

Petteri koitti vaimoonsa vanhaa vihreiden iskulausetta:

”Autot kuuluvat maan alle, eivät ihmiset”.

Lausevalinta oli sikäli huono, että sillä Petteri oli perustellut myös Tampereen pääkadun alle vedettävää valtavaa parkkialuetta.

”Ääää”, huusi Marjutta niin kovaa, että Patti ja Kaarina päättivät siirtyä syömään viinereitään olohuoneeseen, jonne vain vaimeasti välittyi kuulokuva Hippien väittelystä.

- Työttömille ei ole töitä ja lapsille syötetään paskaa ja nyt rahat laitetaan tollaseen!, huusi Marjutta

- Tunnelityöt antavat kyllä työtä ja hyvä kaupunki saa myös verotuloja.

- Sä kuulostat aseveliakselilta, tää ei oo todellista. Uu-huu-huu, tyrskähteli Marjutta

- Jos sulle nyt ehdotettais Rantatietä, että Näsijärven rantaan vedettäis koko Tampereen mitalla hirveä baana, niin sitä sä vasta vastustaisitkin.

- Miksei ne autot voi mennä muualle, vinkui Marjutta.

- Kun saadaan se ratikka, yhä harvempi tarvitsee autoa.

- Älä vaihda puheenaihetta!

Petteri toppuutteli käsillään kuin viestien, että häntä ei tarvitse vastustaa. Että he Hipit ovat kyllä samalla puolella autojen diktatuuria vastaan, vihreän ja puhtaan maailman puolesta.

- Ajattele sitten, kun autot menee maan alla, miten kaunis ihana ranta siihen tulee kävellä ja leikkiä. Voidaan vaikka mennä lasten kanssa sinne piknikille, maanitteli Petteri

- Rikkaiden yksityisiä, rumia ökyrantoja siihen kuitenkin vaan tulee!

- Etkö sinä nyt ole kyyninen, kiusasi Petteri.

Kyyniseksi syyttäminen satutti. Marjutta oli jo sielultaan valmiiksi haavoittunut huomattuaan, että valtuustossa vain harva valtuutetuista vaivautui istumaan salissa muiden puheenvuoroja kuunnellen. Kun väki vihdoin vääntäytyi kahvilan puolelta äänestämään, heidän ilmeensä kuvasti eritoten kyynisyyttä.

”Olisit nähnyt ne tyypit vanhoina hyvinä aikoina, kun mä kävin Teiniliiton asioilla tapaamassa valtuutettuja. Nehän oli kaikki kännissä, kun kahvilassa oli vielä viinatarjoilua! Yksikin meikäläisistä (SKDL) oli sammunut porvarien ryhmähuoneen pöydän alle.”, huuteli Kaarina olohuoneesta, koska luuli esimerkin lohduttavan.

Ei se lohduttanut.

Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja. Tarina jatkuu ensi tiistaina.

Tweet