Timo Harakka haluaisi poliittiset lehdet sisään politiikan arkeen

Iiro Törmä

Päätoimittaja 1990–1994. Timo Harakan päätoimittaja-aikana Vihreää Lankaa markkinoitiin ahkerasti ja avustajia oli paljon.

27.12.2018 7.35

Vesa Sisättö

Vihreä Lanka täytti 35 vuotta 2018. Päätoimittajana vuosina 1990–1994 toimineen Timo Harakan mukaan puoluelehden ei kannata saarnata samanmielisille.

Timo Harakan mielestä Vihreä Lanka oli innostava työpaikka. Se osoitti, millaista journalismi voisi parhaimmillaan olla. Toimituksen työntekijät saivat myös vastakaikua innostukselleen, sillä Harakan kaudella lehden levikki nousi.

”Uskon, että nämä olivat Langan historian innostavimpia vuosia”, hän sanoo.

Toimitus oli pieni. Siihen kuului päätoimittajan lisäksi neljä toimittajaa. Viikkolehdellä oli kuitenkin verkostoja.

”Meillä oli töissä joukko nuoria toimittajia, jotka pätevöityivät tehtäviinsä. He ovat nykyään töissä isoissa mediataloissa.”
Keskiviikkoisin pidettiin niin sanottu pitkä palaveri.

Toimitussihteeri Laura Lodeniuksen tehtävänä oli hankkia tarjoilut 12 ihmiselle. Palaverissa jaettiin tehtäviä ja alettiin laittaa lehteä kasaan.

1990-luvun alun vihreät poikkesivat Timo Harakan mielestä dramaattisesti nykyisistä vihreistä.

”Vihreät ottivat tuohon aikaan ensimmäisiä askeleitaan institutionalisoitumisen tiellä, joka johtaa aitoon vastuunottoon politiikassa. Tämä tarkoitti muun muassa puolueen EU-kannan täyttä 180 asteen muutosta ympäristöperusteisesta kielteisyydestä innokkaaseen federalismiin.”

Harakka luonnehtii 1990-luvun alkua myös vihreiden optimismin ajaksi. Puolueen kansanedustajamäärä kasvoi neljästä kymmeneen vuoden 1991 vaaleissa. Kunnallisvaaleissa 1992 vihreät tekivät läpimurron suurten kaupunkien ulkopuolella.

Timo Harakan mielestä puoluelehdillä on edelleen paikkansa.

”Omana aikanani halusimme painottaa enemmän journalismia kuin puolueen asiaa. Uskon, että edelleen on tilausta tällaiselle journalismille, joka sisältönsä puolesta käsittelee ympäristöasioita, kestävää kehitystä ja sosiaalista tasapainoa.”

Nykyaikaa leimaa polemisoituminen ja poteroituminen. Puoluelehtien ei kannata heittäytyä siihen mukaan. Samanmielisille saarnaamisen Harakka jättäisi sosiaalisen median tehtäväksi.

”Esimerkiksi kokoomuksen Verkkouutiset tuo kiitettävästi esille toisenlaisia näkökulmia.”

Yhdeksi poliittisten medioiden nykyajan esikuvaksi Harakka nostaa yhdysvaltalaisen politiikkaa käsittelevän verkkolehden Politicon. Sen harrastama yhteiskunnallisten asioiden yksityiskohtainen ja seikkaperäinen raportointi on hänen mukaansa leviämässä myös Euroopan poliittisiin medioihin.

”Poliittiset lehdet voisivat ottaa työsarakseen yhteiskunnallisten asioiden syvällisemmän käsittelyn. Valtavirtamedia hoitaa kyllä henkilö- ja ilmiölähtöisen journalismin.”

Timo Harakan mukaan päivä- ja iltapäivälehtien politiikan uutisointi on kaukana kansanedustajien arjesta.

”Olisi kiinnostavaa, jos media joskus kirjoittaisi niistä sisällöistä, joiden parissa askartelemme päivittäin.

”Mikä oman aikasi jutuista on erityisesti jäänyt mieleesi?

”Toimittaja Esko Naskalin ideoima vaihtoehtohallitus-juttu vuodelta 1993.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden poliitikot neuvottelivat oikein urakalla punavihreää hallitusvaihtoehtoa. Kokoontumisia oli useita. Valmistuneessa varjohallitusohjelmassa oli 10–15 liuskaa.

Varjopääministeriksi valittiin tuolloin vielä hiukan tuntemattomampi Tarja Halonen.

Tällaiselle kokoontumiselle voisi olla käyttöä nykyäänkin – pohdittaisiin yhdessä mikä meitä punavihreitä oikein yhdistää tai erottaa.”

Millainen olit itse 35-vuotiaana?

”Takana oli kolme elämää, edessä häämöttivät seuraavat. Pitkä ja myrskyisä nuoruus oli käyty, riittävä tuotanto toteutettu, maanosat valloitettu. Oli aika tulla isäksi ja vastuunkantajaksi. Se paras aika.”

Vihreä Lanka  politiikan  journalismi