Myrkyllisiä viinirypäleitä

7.11.2008

Lena Björklund

Lehdissä kerrottiin viime viikolla torjunta-aineiden käyttöä seuraavan PAN Europen Britanniassa tekemästä tutkimuksesta, joka koski viineistä löytyneitä myrkkyjäämiä. Jäämät kuuluivat aineisiin, jotka EU luokittelee geenimuutoksia, hormonihäiriöitä ja syöpää aiheuttaviksi sekä lisääntymiskykyä haittaaviksi.

Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys teki tutkimuksesta raportin, jonka näkökulma ei oikein välittynyt suomalaisessa uutisoinnissa. Yhdistys ei ollut ensisijaisesti huolissaan viiniä litkivien terveydestä, vaan maaperän lisäksi niistä ihmisistä, jotka viinitiloilla työskentelevät.

Viinitilojen työntekijöillä on havaittu voimakkaita allergioita ja muita vaivoja, jotka nyt liitetään siihen, että he työssään jatkuvasti altistuvat niille kemiallisille torjunta-aineille, joita viiniviljelmillä käytetään.

Kaukaisilla leikkokukkaplantaaseilla työskentelevien terveydestä huolehtimisen jälkeen on siis ryhdyttävä huolehtimaan myös viiniviljelmillä tienestinsä ansaitsevien terveydestä.

Nämä viime mainitut ovatkin aika lähellä. Suurin osa tutkituista viineistä tulee koti-Euroopasta: Ranskasta, Itävallasta, Saksasta, Italiasta ja Portugalista. Mukana on tosin myös eteläafrikkalainen, australialainen ja chileläinen viini.

Kaikki viinit on valittu sattumanvaraisesti kaupan hyllyltä eikä tutkimus syyllistä yksittäisiä tuottajia, vaan koko viinituotannon. Näin siksi, että myrkkyjäämiä löytyi säännönmukaisesti kaikista pulloista. Voidaan siis olettaa, että niitä käytetään viinituotannossa kaikkialla.

Mukana oli myös kuusi luomuviiniä, ja niistä viidestä ei löytynyt mitään jäämiä. Kuudennen myrkkyjen epäiltiin kulkeutuneen tuulien mukana luomuviljelmälle.

Viinien ystäville Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys suosittaa näin ollen luomuviinejä.

On myös toinen tapa vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä viinituotannossa: valita rypäleitä, jotka eivät ole niin arkoja. Toiset rypälelajikkeet kestävät home- ja sienitautien hyökkäyksiä paremmin kuin toiset.

Pinot noir on erityisen herkkä sairastumaan, eli se tarvinnee usein kemiallista apua selvitäkseen. Hankala asia vaikkapa Burgundissa, jossa viinituotannon tarkkojen sääntöjen mukaan ei voi käyttää kuin Pinot noiria, mikäli haluaa pulloonsa perinteisen merkinnän.

Ruotsalainen viinilehti Allt om vin teki kymmenen viinimaistajan voimin maailmanympärimatkan maistamalla yhdeksän maan parhaita Pinot noir -viinejä ja luokittelemalla ne paremmuusjärjestykseen. Minulle, joka kovasti pidän hyvästä Pinot noirista, jutun lukeminen juomakuvauksineen oli hyvin kiinnostavaa.

Torjunta-aineista jutussa ei kuitenkaan puhuttu yhtään mitään.

Vastustuskykyisiä viinirypälelajikkeita ovat muun muassa yhdysvaltalainen Leon Millot, saksalaisen punaviinien perusrypäle Dornfelder, muotirypäleeksi nyt vauhdilla nouseva Pinot gris – ja kunnon vanha Riesling.

PAN:in tutkimuksella on tietysti kerrottavaa myös niille, jotka syövät tai käyttävät ruoanlaitossa rusinoita ja viinirypäleitä.

Lisää vihreitä viiniblogeja löydät täältä.

Tweet