Työelämän suuri ristiriita

23.12.2010

Sara Sajaniemi

Kaisa, edellisessä blogissasi haluat työtä ympäri Suomen. En epäile, ettei näin olisi – uskot varmasti seisovasi tämän takana.

On kuitenkin erikoista, että samanaikaisesti suhtaudut myötämielisesti ranskalaisen AREVA:n kehittämien ja puolalaisten rakentamien ydinvoimaloiden lisärakentamista kohtaan. Uskotko myös, ettei ydinvoimalan ylikapasiteetti riskeeraa juuri meidän, itäsuomalaisten metsäenergian kannattavuutta?

Ydinvoima ei ole suomalaista sähköä, vaikka toisaalta sen aiheuttamat terveyskriisit voivat kasvattaa suomalaisten sosiaali- ja terveysalan työllisyyttä äkillisesti.

Köykäinen aasinsilta aiheeseen, josta Kaisa halusi keskustella: sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on tällä hetkellä huutava pula kun taas akateemisesti koulutettujen työttömyys on kasvussa. ”Kuinka me ratkaisemme akateemisen työttömyyden ongelman?” Kaisa kysyi.

Asetelma on kova: korkeakoulusta kortistoon, vaikka samaan aikaan Suomessa on työvoimapula monilla aloilla. Korkeakoulutettujen työttömyys laski vuoteen 2008 asti mutta on sen jälkeen lähtenyt jyrkkään kasvuun.

Osittain taustalla on tutkintouudistus, jonka takia vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava vuoden 2008 loppuun mennessä: Työmarkkinoille tuli tuolloin 16 000 tuoretta tutkinnon suorittanutta enemmän normaaliin vuoteen verrattuna. Yhdessä laman kanssa yhtälön tulos on kurja.

Koulutussuunnittelu ja työelämän tarpeet eivät ole kohdanneet. Aloituspaikkojen määriä ja painopisteitä on mietittävä uudelleen. Näitä muutoksia opetusministeriö onkin jo luvannut.

Ensimmäisen työpaikan löytämiseksi on annettava apua. Viimeinen opiskeluvuosi on nivelvaihe opintojen ja työelämän välillä. Vaikka opiskelijat ovat jo itsenäisiä aikuisia, heidän kontaktinsa työelämään voi olla heikko. Tämän takia tähän nivelvaiheeseen on keskitettävä enemmän tukea ja ohjausta.

Sosiaalisena statuksena ”opiskelija” on helpompi kantaa kuin status ”työtön”. En ihmettele, että monet pitkittävät valmistumistaan odottaen työelämän aukeamista. Opiskelijoiden työllistymisen ja valmistumisen nopeuttamiseksi yliopistojen yhteydessä on oltava toimivat ura- ja rekrytointipalvelut, joiden kautta yliopisto loisi yhteyksiä työnantajien ja opiskelijoiden välillä.

Toisaalta akateemiselle tutkimukselle on oltava kysyntää. Tällä hetkellä suomalaiset keksinnöt myydään puolivalmiina jatkojalostettavaksi rajojemme ulkopuolelle. Itse kohdistin suuret odotukset juuri biojalostamoiden, energian säästötutkimuksen tarpeisiin ja näihin liittyviin uusiin ratkaisuihin.

Sitran Ympäristöohjelman teettämän selvityksen mukaan sijoittajat näkevät niin kutsutussa ”cleantechissa”, eli puhtaassa teknologiassa merkittäviä kasvun mahdollisuuksia ja se on ollut muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa suuri pääomasijoitusten kohde. Globaali kilpailu parhaista innovaatioista on käynnissä.

***

Nyt pakkasjoulun aikana tarvitaan sähköä ja lämpöä, kysymys onkin miten sitä tuotetaan. Kaisa nosti esiin viime blogissaan tehohoidon kuluttaman energiamäärän – vaikka se on itikan pissi koko energiantarpeestamme, se johdatti ajatukseni teho-osastolle. Kiitos ja voimia sairaanhoitajille, äitini kollegoille, jotka vartovat ja pitävät huolta sairaista tänäkin jouluna.

Rauhallista joulua jokaiselle.

Tweet